Suomen Taiteilijaseurassa seuraamme koronatilannetta tiiviisti ja tiedotamme siitä ajantasaisesti. Samalla hahmottelemme jo näköaloja myös kriisin jälkeiseen tulevaisuuteen.
Olemme Suomessa eläneet koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilassa lähes kuukauden. Tilanne on vaikuttanut erittäin voimakkaasti taide- ja kulttuurialan toimintaedellytyksiin ja myös kuvataiteilijoiden ammatinharjoittamiseen, esimerkiksi peruuntuneiden näyttelyiden sekä opetus-, ja keikkaluontoisten asiantuntijatehtävien osalta.
Suomen Taiteilijaseurassa olemme pyrkineet kokoamaan ja tarjoamaan ajantasaista tietoa tilanteesta. Nettisivuiltamme löytyy esimerkiksi jatkuvasti päivittyvä tietopaketti kuvataiteilijoille korona-arjessa selviytymiseen. Lisäksi olemme tiiviissä yhteistyössä alan organisaatioiden, kuten Frame Contemporary Art Finlandin, Kuvaston ja Museoliiton kanssa luoneet tilannekuvaa päättäjille viruksen taloudellisista vaikutuksista kuvataiteen toimialaan ja pitäneet asiaa esillä myös mediassa.
On ollut hienoa nähdä taide- ja kulttuurikentän kyky organisoitua nopeasti ja halu vetää yhtä köyttä tiukan paikan tullen. Tieto taiteen ja kulttuurin tilanteesta ja tarpeista onkin tavoittanut myös päättäjät. Ensivaiheen ratkaisuja ovat olleet esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön, Taiteen edistämiskeskuksen ja suurten suomalaisten säätiöiden yhteinen 1,5 miljoonan euron suuruinen tukipaketti taiteen ammattilaisille. Myös useat muut säätiöt ja kunnat ovat julkistaneet haettavaksi omia korona-apurahojaan. Yrittäjille tarjolla on kuntien koronatuki yksinyrittäjille sekä Business Finlandin ja ELY-keskusten yritystuet. Helpotusta tilanteeseen tuovat tapauskohtaisesti myös esimerkiksi vuokrahuojennukset, vakuutusmaksujen lykkäämismahdollisuus sekä aikaistetut tekijänoikeuskorvaustilitykset.
Akuutissa vaiheessa suora rahallinen tuki on ensiarvoisen tärkeää, mutta katseet on pian käännettävä myös tulevaisuuteen. On todennäköistä, että koronakriisillä tulee olemaan pitkän aikavälin vaikutuksia kuvataiteen toimialaan ja kuvataiteilijoiden toimeentulopalettiin. Yksi keskeinen kysymys on, mitä tilanteen aikaansaama digiloikka merkitsee perinteiselle taidenäyttelyformaatille? Missä määrin taiteen katsominen ja kokeminen tulevat siirtymään sähköisille alustoille ja miten se vaikuttaa taiteen esittämisen ja myymisen ansaintalogiikkaan sekä taiteilijoiden että näyttelytilojen osalta? Erilaiset verkkonäyttelyt ovat lisääntyneet vauhdilla jo koronakaranteenin ensimmäisinä viikkoina. Verkkoalustat tarjoavat taiteilijoille mahdollisuuden löytää uusia yleisöjä ja saada työtään esille, mutta samalla tulovirtojen muodostamiseen ja kanavoimiseen tulee kiinnittää huomiota, esimerkiksi tekijänoikeuksien osalta.
Poikkeustilanteen vaikutukset heijastuvat suoraan myös kuvataiteilijan sosiaaliturvaan. Kriisi on tehnyt akuutilla tavalla näkyväksi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän puutteet koskien itsensätyöllistäjiä, joihin moni kuvataiteilijakin lukeutuu. Erityisesti työttömyysturvan osalta itsensätyöllistäjät ovat väliinputoajia. Koronan seurauksena tilanteeseen on tulossa helpotusta, sillä hallitus on päättänyt poikkeuksellisesti taata yrittäjille määräaikaisen oikeuden työttömyysturvaan. Suomessa on käynnistymässä mittava sosiaaliturvan uudistustyö, jonka puitteissa on syytä selvittää, olisiko toimenpiteistä pysyviksi ratkaisuiksi.
Koronan kaltainen poikkeustilanne vaatii edunvalvonnalta reaktiivisuutta ja ennakointia. Pyrimme Suomen Taiteilijaseurassa palvelemaan kuvataiteilijoita ja kuvataiteen toimialaa parhaalla mahdollisella tavalla myös kriisin aikana ja kartoittamaan tietä sen läpi. Haastavuudestaan huolimatta tilanne tarjoaa mahdollisuuden tarkastella kriittisesti nykyisiä rakenteita ja toimintamalleja – ja rakentaa uutta.
Annukka Vähäsöyrinki
Toiminnanjohtaja