Yleisradio 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu (auki 30.5. klo 17.30 saakka)

Valtiovarainministeriön asettama juhlarahalautakunta järjestää suunnittelukilpailun Yleisradio 100 vuotta -juhlarahan taiteellisen suunnittelun toteutuksesta. Aiheesta lyödään nimellisarvoltaan 100 euron kultainen juhlaraha vuonna 2026. Juhlarahalla nostetaan esiin Yleisradion merkitys kaikkia suomalaisia yhdistävänä tiedonlähteenä.

Yleisradio 100 vuotta

Yleisradio perustettiin vuonna 1926 suomalaisten yhteiseksi mediaksi. Taustalla oli edeltävien vuosikymmenten teknologinen kehitys, jonka myötä oli tullut mahdolliseksi lähettää radio-ohjelmaa suurille kansanjoukoille. Yleisradio oli ja on ns. public service broadcasting eli julkisen palvelun mediayhtiö. Samanlaisia valtion kokonaan tai pääosin omistamia tai valvomia yhtiöitä perustettiin maailmansotien välillä moniin muihinkin maihin.

Yleisradion ominaispiirteet paljastuvat yhtiön alkuperäisestä nimestä:
O.Y. Suomen Yleisradio – A.B. Finlands Rundradio.

Yleisradio on ennen kaikkea:

1. Suomalainen. Ohjelmaa lähetetään erityisesti suomalaiselle yleisölle. Yleisradion ohjel- mat ovat myös hiljalleen rakentaneet käsitystä, mitä on olla suomalainen ja minkälainen maa Suomi on. Yhtiön välittämät urheilukilpailut, juhlat, musiikkitapahtumat, valtiolliset tapahtumat, ilot, surut, kriisit ja saavutukset ovat muuttuneet yhteisiksi kokemuksiksi.

Suomalaisuus tai sen korostaminen ei ole koskaan tarkoittanut eristäytymistä muusta maailmasta. Monet toimintaperiaatteet ja -tavat on lainattu ulkomailta. Yle on myös pyrkinyt välittämään tietoa ja kuvaa Suomesta ulkomaille. Kansallisesta leimastaan huolimatta Yle on sitonut kotimaataan osaksi kansainvälistä kehitystä.

2. Yleinen. Alusta lähtien ideana oli lähettää ohjelmaa koko Suomeen ja tavoittaa kaikki kansanryhmät. Sitä ei tekniikka heti sallinut, mutta vähitellen lähetysverkko ulotettiin koko maahan. Radiolaitteidenkin määrä kasvoi, kun yhä useammalla suomalaisella oli varaa ostaa sellainen. Vielä selvemmin yleisyys näkyi ohjelmissa. Niitä tehtiin maanviljelijöille, työmiehille, kaupunkilaisille, uskonnollisille, kulttuurinnälkäisille, lapsille, nuorille ja monille muille. Palvelun kaikenkattavuus tasa-arvoisti Suomea ja vahvisti demokratiaa.

3. Kaksikielinen. Ohjelmaa tehtiin sekä suomen- että ruotsinkielisille. Vähitellen tiedostettiin, että maassa on myös muita kieliä puhuvia. Esimerkiksi saamenkielisiä uutisia alettiin lähettää vuonna 1947.

4. Yhtiö. Aluksi Yleisradion osakkaina oli monenlaisia yhdistyksiä ja yrityksiä, mutta vuonna 1934 valtiosta tuli pääomistaja. Yleisradio poikkeaa kuitenkin liikeyrityksistä, sillä sen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa vaan tarjota yleishyödyllisiä palveluita. 1990-
luvulta lähtien yhtiön johtamiseen ja toimintaan on kuitenkin tullut liikeyritysmäisiä piirteitä. Kansalaistenkin sijasta puhutaan asiakkaista tai yleisöistä.

Yleisradiota on myös aina kritisoitu. On vaikeaa tehdä ohjelmaa kaikille ilman, että joku ärsyyntyy. Miksi minun lupamaksu- tai verorahoillani on tuotettu tällainen ohjelma, joka ei minua kiinnosta tai jonka sisältöä en hyväksy?

Katkerimmat väittelyt ovat koskeneet politiikkaa. Yle on korostanut puolueettomuuttaan, mutta kriitikot ovat herkästi nähneet merkkejä joidenkin ryhmien tai aatteiden suosimis- esta. Epädemokraattisissa maissa yleisradioyhtiöt ovat yleensä olleet vallan äänitorvia. Demokraattisissa maissa, kuten Suomessa, ne ovat olleet enemmänkin valtataistelujen kohteita tai areenoita.

Lähde: Yrityshistorian professorin ja Yle 100 -tutkimusohjelman pääkoordinaattorin Niklas Jensen-Eriksenin kirjoittama asiantuntijalausunto juhlarahalautakunnalle. Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa kilpailuohjelman liitteenä 2.

JUHLARAHA

Juhlarahat ovat keräilyesineitä, jotka välittävät suomalaiselle yhteiskunnalle ja valtiolle tärkeitä arvoja. Juhlarahojen aiheiden tulee pääsääntöisesti kattaa laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia, vaikka kyse olisikin yksittäisten henkilöiden, tapahtumien tai ilmiöiden muistamisesta. Suomessa on lyöty ja laskettu liikkeeseen juhlarahoja vuodesta 1951 lähtien, jolloin julkaistiin Helsingin olympiakisojen juhlaraha.

Jokaisesta suomalaisesta juhlarahasta julkaistaan asetus. Asetuksen myötä juhlarahat saavat virallisen asemansa ja nimellisarvonsa, mikä tekee kaikista juhlarahoista laillisia maksuvälineitä Suomessa.

Juhlarahojen myyntihinnat ovat yleensä korkeampia kuin niiden nimellisarvot. Vaikka juhlarahat ovat laillisia maksuvälineitä, ne eivät ole käyttörahoja eikä niitä siten ole tarkoitettu käytettäväksi maksuliikenteessä.

KILPAILUAIKA

Kilpailuaika päättyy 30.5.2025 klo 17:30, johon mennessä kilpailuehdotukset on toimitettava Sinebrychoffin taidemuseoon, Bulevardi 40, 00120 Helsinki. Työt voi toimittaa joko postitse tai tuoda paikan päälle Sinebrychoffin taidemuseon turvavalvomoon (HUOM: sisäänkäynti rakennuksen vasemmalta puolelta, Southpark-ravintolaa vastapäätä, puh. 0294 500 465). Kilpailuehdotuksia otetaan vastaan arkipäivisin klo 8:00-17:30.

Ehdotukset tulee toimittaa Sinebrychoffin taidemuseon turvavalvomoon hyvin suljetuissa paketeissa, ja olla osoitettuna kilpailusihteerille: Elina Hämäläinen, valtion taideteostoimikunta.

KILPAILUN TUOMARISTO

Palkintolautakunnan muodostavat seuraavat henkilöt: Juhlarahalautakunta:

Saara Karhunen, amanuenssi, Kiasma (puheenjohtaja)
Juha Halonen, budjettineuvos, valtiovarainministeriö (varapuheenjohtaja) Paula Hohti, professori, Aalto-yliopisto
Reetta Hänninen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Jussi Kangas, toimistopäällikkö, Suomen Pankki
Tuomas Sukselainen, VTT
Erja Tielinen, Suomen Taiteilijaseuran nimeämä edustaja

Palkintolautakunta käyttää juhlarahan toimittajan (rahan lyöjä) edustajaa ja/tai erillistä asiantuntijaa rahan toteutettavuuden teknisenä asiantuntijana.

Palkintolautakunnan sihteerinä toimii Elina Hämäläinen valtion taideteostoimikunnasta. Sihteeri ei osallistu päätöksentekoon.

SUUNNITTELUKILPAILUN SÄÄNNÖT

Kilpailussa noudatetaan tässä asiakirjassa mainittuja suunnittelukilpailun sääntöjä, jotka pohjautuvat soveltuvin osin Suomen Taiteilijaseuran kuvataidekilpailujen sääntöihin. Mahdollisissa ristiriitatilanteissa noudatetaan tässä asiakirjassa mainittuja suunnittelukilpailun sääntöjä.

Tämä kilpailuohjelma julkaistaan 10.3.2025 ja kilpailuohjelma on nähtävillä Suomen Taiteilijaseuran internetsivuilla.

KILPAILUOHJELMA (PDF)

Kilpailuohjelman liite 1 (PDF)

Kilpailuohjelman liite 2 (PDF)

Kilpailuohjelma on hyväksytty Suomen Taiteilijaseurassa 27.2.2025.

Yleisradio 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu (auki 30.5. klo 17.30 saakka)

Yleisradio 100 vuotta

KILPAILUOHJELMA (PDF)

Kilpailuohjelman liite 1 (PDF)

Kilpailuohjelman liite 2 (PDF)

Subscribe our newsletter