Kolmiosaisessa kuvassa mustavalkokuvassa mesenaatit Alfred Kordelin  ja Maire Gullichsen, kolmantena ruutuna kysymysmerkki
Keitä ovat uudet mesenaatit? Kuvatiedot: Alfred Kordelin (Atelier Nyblin, Valkeakosken museot) ja Maire Gullichsen (Kuvasiskot, Museoviraston kokoelma)

Suomen Taiteilijaseura on saanut Suomen Kulttuurirahastolta 90 000 euron apurahan kaksivuotiselle hankkeelle. Uudet mesenaatit -hankkeessa testataan kumppanuuspilottien avulla keinoja, joilla yrityssektori voi tukea taidetta ja taideorganisaatioita. Tärkeässä roolissa on myös taideyhteisöjen varainhankintaosaamisen kasvattaminen.

Taiteen ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen kohdistuu tällä hetkellä historiallisia leikkauksia, ja taidealan toimijat joutuvat etsimään uusia keinoja rahoittaakseen toimintaansa. Yritysten suora rahoitus taiteelle on nykyisellään vähäistä, mutta Suomen Taiteilijaseuran Uudet mesenaatit -hanke tuo alalle erittäin tarpeellista varainhankinnan osaamista. Uskomme, että taiteen toimijat ja yritykset kaipaavat kannustusta ja käytännön opastusta siihen, kuinka yrityssektori voisi tukea taidetta – miten ryhtyä uudeksi mesenaatiksi.

Suomen historiassa tunnetaan useita taidetta ja kulttuuria erittäin ansiokkaasti tukeneita yksityishenkilöitä, jotka ovat perustaneet säätiöitä ja rahastoja asian edistämiseksi: tunnettuja ovat esimerkiksi Jenny ja Antti Wihuri, Alfred Kordelin, Juho ja Maria Lallukka ja Heikki H. Herlin sekä Pekka Herlin. Myös Suomen Kulttuurirahasto on saanut alkunsa yksityisistä lahjoituksista. 

Viimeaikaiset valtionhallinnon toimenpiteet ovat saattaneet taiteen ja kulttuurin kentän murrokseen, jossa alan toimijat joutuvat miettimään uusia ratkaisuja rahoittaakseen toimintaansa. Yritysten suora rahoitus taiteelle on kuitenkin vähäistä, vaikka yksityisen rahoituksen osuutta alan toimijoille tulisi lisätä. Kulttuurialalla ei juurikaan ole varainhankintaosaamista eikä yrityskumppanuussuhteita tai yhteistä kieltä liike-elämän kanssa. 

Yhtäältä kulttuurialan on opittava argumentoimaan sponsoreille ja yksityisille rahoittajille synnyttämästään arvonluonnista, toisaalta yritysten on tunnistettava kulttuurialan kyky tuottaa taloudellista hyötyä elämysten, palveluiden, hyödykkeiden ja aineettoman arvon kautta. Eikä pidä unohtaa, että useat yksittäiset yritykset Suomessa tukevat jo nyt taidetta esimerkiksi ostamalla teoksia tai jakamalla stipendiä nuorelle taiteilijalle – näitä malleja ei kuitenkaan tunneta laajasti, eikä niitä ole mallinnettu helposti lähestyttäviksi ja käyttöön otettaviksi.

Tähän kommunikaatio- ja verkostokatveeseen Suomen Taiteilijaseura haluaa Uudet mesenaatit -hankkeellaan puuttua. Uskomme, että taiteen toimijat ja yritykset kaipaavat kannustusta ja käytännön opastusta siihen, kuinka yrityssektori voisi tukea taidetta.

Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä yritysten mahdollisuuksista taidekentän tukemisessa, luoda yhteyksiä taide- ja yritysmaailman toimijoiden välille sekä kouluttaa taidetoimijoita varainhankintaviestinnässä. Hankkeessa toteutetaan kumppanuuspilotteja, joissa erilaisia taiteen tukemisen malleja testataan käytännössä.

- Olemme erittäin iloisia, että Suomen Kulttuurirahasto on lähtenyt tukemaan hanketta. Yritysten vastuullisuusajattelu on syventynyt viime vuosina. Seuraavana askeleena edistyksellisten yritysten vastuullisuusajattelussa tulisi ottaa huomioon myös ymmärrys kulttuurivastuusta, eli positiivisista vaikutuksista, joita yritykset voivat aikaansaada taide- ja kulttuurielämän vaalimisessa ja uusiutumisessa. Tähän luomme tässä hankkeessa konkreettisia malleja, Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki kertoo.

Suomen Taiteilijaseura on kuvataiteen valtakunnallinen kattojärjestö edustaen yli 3 000 Suomessa toimivaa ammattikuvataiteilijaa. 160-vuotias seura edistää kuvataiteilijoiden asemaa ja työskentelyedellytyksiä sekä vahvistaa kuvataiteen merkitystä yhteiskunnassa.