Mitä kuvataiteen alalla menetetään, jos kulttuurin valtionavustuksia leikataan?

Kulttuurin kenttä huomioi ilahtuneena ennen eduskuntavaaleja, miten nykyisistäkin hallituspuolueiden riveistä kuului vaatimuksia nostaa kulttuuribudjettia prosenttiin valtion budjetista. Nyt on tekojen aika: suojellaan ja vaalitaan yhdessä taidetta ja kulttuuria.

Leikkaus kulttuurin valtionavustuksiin rapauttaa koko alan ekosysteemiä ja on ristiriidassa hallituksen kulttuuripoliittisten tavoitteiden kanssa

Leikkauspäätösten osalta on tehtävä asianmukainen vaikutusarviointi kulttuurialan rakenteisiin ja tulevaisuuteen. Kulttuurista leikkaaminen vaikuttaa yhteiskuntaan laajalti muun muassa hyvinvoinnin, osallisuuden ja talouden saralla.

Orpon hallitusohjelmassa on esimerkiksi kannatettava aloite taiteen kansainvälisyydestä: ”Suomalaisen taiteen sekä luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan ja kulttuurialan roolia maakuvatyössä vahvistetaan. ”

Kansainvälisyystyö on hyvä esimerkki tavoitteesta, jonka onnistuminen on riippuvainen monesta asiasta ennen sitä. 

Kansainvälisiä läpimurtoja ei synny ilman kansainvälisyystyötä. Eikä kansainvälisiä läpimurtoja synny ilman omaäänisiä taiteilijoita, jotka ovat päässeet opiskelemaan, työskentelemään ja esittämään taidettaan yleisölle, kriitikoille ja kuraattoreille. Kukaan muusikko ei aloita uraansa Musiikkitalon päälavalta, eikä kenenkään kuvataiteilijan ensimmäinen näyttely ole Kiasmassa. Kuvataiteen alalla taiteilijajärjestöjen galleriat, taiteilijalähtöiset näyttelytilat ja vastaavat ovat lähes aina uran ensimmäisiä näyttelypaikkoja. Niissä esiintymisen jälkeen taiteilija saatetaan kiinnittää kaupalliseen galleriaan ja näyttelyihin taidehalleissa, museoissa ja kansainvälisissä näyttelyissä. 

Siksi kuvataiteen yhteisöjen leikkaus on isku koko kuvataidealalle, myös hallituksen tavoittelemalle taiteen kansainvälistymiselle. Jos kulttuurin ekosysteemiä rapautetaan, se näkyy tulevina vuosina laajemmin kuin pelkässä leikkauksen kohteessa. Se on myös este hallituksen omien kulttuuripoliittisten tavoitteiden toteutumiselle. 

Kulttuuri on jo hoitanut osansa sopeutustoimista

Taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetista on vain noin 0,8 % ja kuvataiteen osuus taide- ja kulttuuribudjetista ainoastaan 1 %.

Orpon hallitus on jo kuluvan vuoden budjetista leikannut kulttuurin tuesta suoraan 4 miljoonaa euroa. Lisäksi alan rahoitustilannetta rasittaa vuonna 2022 tehty päätös rahapelituottojen vajaasta kompensoinnista. 

Suorien kulttuurileikkausten lisäksi kerrannaisvaikutuksia kulttuurialalle on syntynyt monista muista hallituksen sopeutus- ja veropäätöksistä:

1. Kunnat ovat erittäin merkittävä kulttuurin rahoittaja Suomessa, joten indeksijäädytykset kuntien valtionosuuksiin vaikuttavat myös kulttuurin toimintaedellytyksiin ja mahdollisuuksiin tukea kulttuurijärjestöjä ja -tapahtumia.
    
2. Alennetun arvonlisäverokannan nostaminen 14 %:n (nyt 10 %) vuodesta 2025 alkaen koskee kulttuuritapahtumien pääsylippujen ohella useimpien taideteosten ensimyyntiä.
    
3. Yksityisen kopioinnin hyvityksen tason leikkaaminen vaikuttaa merkittävästi suomalaiseen mediataiteeseen. 
    
4. Arvonlisäveron alarajahuojennuksen poisto vaikuttaa osaan pienyrittäjinä työskentelevistä kuvataiteilijoista.
    
5. Sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat usein epävarmoissa ja epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviin freelancereihin, jotka jo nykyisellään usein jäävät sosiaaliturvan väliinputoajiksi.

Esimerkkejä valtionavustusleikkausten vaikutuksista
 

Jos leikataan Taiteen edistämiskeskuksen jakamista yhteisöavustuksista, se tarkoittaa:

- alueellisen kuvataidetarjonnan heikkenemistä
- vähemmän taidenäyttelyitä
- heikommat edellytykset taiteen myyntiin ja taidelainaamotoimintaan sekä niiden kehittämiseen
- Kuvataiteen kentällä ei ole myöskään VOS-järjestelmää, joka vahvistaisi alan rahoitusta ja työllistäviä rakenteita.

Merkittävä osa kuvataiteen yhteisöjen toiminnasta on mahdollista Taiken jakaman yhteisöavustuksen ansiosta. Avustuksella pyöritetään ympäri Suomea laadukasta ja kustannustehokasta taidenäyttely- ja taidelainaamotoimintaa, joka on saavutettavasti lähellä suomalaisia. Suomalaiseen kuvataidekenttään kuuluu lähes 70 taidemuseon lisäksi yli 120 taidegalleriaa, 39 taidelainaamoa ja kymmeniä vuosittain järjestettäviä kuvataidetapahtumia ympäri Suomea. Taike jakaa vuosittain toiminta-avustuksina noin 8 miljoonaa euroa noin 200 yhteisölle. Kuvataiteen yhteisöjen osuus tästä on noin 1,8 miljoonaa euroa (2022).

Jos leikataan Taiteen edistämiskeskuksen jakamista kohdeapurahoista, se tarkoittaa:

- Vähemmän mahdollisuuksia laadukkaan ammattitaiteen tekemiseen
- Aivovuotoa alalta

Taike jakaa kohdeapurahoja taiteilijoiden projekteihin, kuten materiaali- ja tuotantokustannuksiin. Nämä avustukset ovat olennaisia laadukkaan ammattitaiteen mahdollistamisessa. Hakupaine apurahoihin on jo nyt erittäin suurta. Summat ovat valtion budjetissa pieniä: vuonna 2024 kuvataiteen kohdeapurahoja jaettiin 750 000 euroa ja valokuvataiteen kohdeapurahoja 180 000 euroa.

”Kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä.” 
(Orpon hallitusohjelma)

Jos leikataan kuvataiteen valtakunnallisten yhteisöjen ja kulttuuri-instituuttien avustuksista, se tarkoittaa:

- Kuvataiteen kansainvälisyyshankkeiden, suomalaisen taiteen viennin sekä välitystoiminnan näivettymistä
- Kulttuurialan edunvalvonnan ja taiteilijoiden äänen heikkenemistä yhteiskunnassa sekä rakenteiden kehittämisen hidastumista

OKM jakaa yleisavustusta taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen toimintaan. Avustuksella vahvistetaan kulttuuripoliittisesti merkittävän toiminnan edellytyksiä. OKM jakaa myös valtionavustusta Suomen kulttuuri-instituuttien toimintaan ja erityisavustusta kulttuuriviennin edistämiseen. 
 

”Suomalaisen taiteen sekä luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan ja kulttuurialan roolia maakuvatyössä vahvistetaan.” 
(Orpon hallitusohjelma)
 

Jos leikataan taide- ja kulttuurifestivaalien avustuksista, se tarkoittaa:

- Vähemmän alueellisia vetovoimatekijöitä
- Vähemmän kulttuuritapahtumien jättämää rahaa tapahtumapaikkojen majoitus- ja ravintolapalveluihin
- Suomalaisille vähemmän mahdollisuuksia kulttuurielämyksiin

OKM jakaa avustusta valtakunnallisten ja kansainvälisten taide- ja kulttuurifestivaalien toimintaan. Kävijämäärät ovat suuria: pelkästään Finland Festivalsin jäsenten tapahtumissa 1,8 miljoonaa käyntiä (v. 2023). Suomessa järjestetään vuosittain yli 42 kuvataidetapahtumaa, joissa on yli 600 000 kävijää.
 

”Kulttuuri- ja taidetapahtumat luovat ympärilleen sekä taloudellista että henkistä lisäarvoa.”

(Orpon hallitusohjelma)

Muut budjettikohdat
 

Jos leikataan näyttelypalkkioavustuksesta (1 ME): 

- Hyvin käyntiin lähtenyt järjestelmä, joka on parantanut sopimuskäytäntöjä taiteilijoiden ja näyttelyorganisaatioiden välillä sekä vähentänyt ilmaisen työn teettämistä taiteilijoilla, ottaa valtavan askeleen taaksepäin
- Kuvataiteen rahoituskuoppa suhteessa muihin taiteenaloihin syvenee – kuvataide saa nykyisinkin vain 1 % taiteen ja kulttuurin rahoituksesta
- Museot ja näyttelynjärjestäjät ympäri Suomea joutuvat välittömiin talousvaikeuksiin, sillä järjestelmään on jo opittu luottamaan budjetoinnissa

Jos leikataan prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen -avustuksesta (0,5 ME):

- Nostaa tilaajien kynnystä panostaa julkiseen taiteeseen
- Taiteilijoille vähemmän tilausteoksia eli vähemmän työtä ja toimeentuloa
- Valtion vuosittainen, ennakoitava panos julkiseen taiteeseen on tuonut vuodesta 2015 lähtien ainakin 5 miljoonaa euroa rahaa taidehankintoihin muualta, esimerkiksi kuntien ja seurakuntien budjeteista
- Rakennetun ympäristön viihtyisyys heikkenee

Jos leikataan museoiden VOS-avustuksista:

- Museoiden kyky suoriutua lakisääteisistä tehtävistä on uhattuna (Museoliitto)
- Taidemuseot ovat keskeinen kuvataiteen ekosysteemin osa; museot paitsi järjestävät kotimaisia ja kansainvälisiä taidenäyttelyitä, myös hankkivat taiteilijoilta teoksia kokoelmiinsa sekä tilaavat julkista taidetta
- Uhka myös kansainvälistymiselle – taidemuseot ovat keskeisiä kansainvälisyystyön edistäjiä

Jos leikataan yksityisen kopioinnin hyvityksestä:

- Hyvitys on lakisääteinen korvaus luovalle alalle siitä, että teoksia kopioidaan yksityiseen käyttöön
- Isku suomalaiselle mediataiteelle (videotaide), jolle on jaettu korvauksesta tukea ja avustuksia AVEKin kautta

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki
annukka.vahasoyrinki@artists.fi
puh. 0400 773 105