Generatiivisen tekoälyn vaikutukset luovien alojen tekijöiden, kuten kuvataiteilijoiden, työhön ja tekijänoikeuksiin puhuttavat kulttuurin kentällä kansainvälisesti. Saksalaiset luovien alojen toimijat ovat laatineet kannanoton teköälylainsäädäntöuudistuksesta Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston jäsenille.
Authors’ Rights Initiative on yli 40 järjestöä ja ammattiliittoa edustava luovien alojen toimija, joka on laatinut kannanoton tekoälylainsäädäntöuudistuksesta Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston jäsenille. Kannanoton laatijat ovat kirjailijoita, esiintyjiä ja tekijänoikeuden haltijoita mm. valokuvauksen, journalismin, musiikin, elokuvan ja TV:n, kirjojen ja tekstien, kuvituksen ja kuvataiteen aloilta.
Tekoälypohjaiset ohjelmistot voivat nyt ja etenkin tulevaisuudessa luoda uusia sisältöjä olemassaolevan, ihmisten tekemän sisällön pohjalta. Nämä ohjelmat eivät suoraan kierrätä olemassaolevia teoksia tai niiden osia ja siksi toiminnan suhde tekijänoikeuslakiin ja sen tulkintaan on epäselvä. Näin taiteilijoiden ja muiden sisältöjä tekevien ihmisten työ on vaarassa päätyä tekoälyn käyttämäksi raaka-aineeksi ilman mahdollisuutta saada työstä ja sen käytöstä korvausta.
Authors’ Rights Initiative vaatii tehokkaita sääntelytoimenpiteitä, joilla voidaan estää generatiivisen tekoälyn mahdollisesti aiheuttamia merkittäviä haittoja, jos se otetaan käyttöön laajasti Euroopan markkinoilla. Toimia vaaditaan nopeasti, sillä mahdollisuus säädellä markkinoillepääsyä tehokkaasti sulkeutuu pian.
Tekoälyn vaikutukset kuvataiteeseen
Kuvataiteen näkökulmasta kannanotto vaatii tekoälyn kehittäjäyhtiöiltä läpinäkyvyyttä ja rekisteriä suhteessa tekoälylle syötettyyn materiaaliin, velvollisuutta hankkia tekijöiltä luvat materiaalin syöttämiseen tekoälylle ja teosten käytön korvaamista tekijänoikeusjärjestöjen kautta. Siinä vaaditaan panosta taiteilijan sosiaaliturvajärjestelmään ja halutaan kieltää teosten käyttö esimerkiksi disinformaatiossa, sodassa ja rasismin välittäjänä.
Kannanoton mukaan suunniteltu Euroopan tekoälyasetus ohittaa taiteilijoiden tekijänoikeudet, eikä ota huomioon järjestelmien väärinkäyttöä ja niiden sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten laajuutta. Siinä kehotetaan Euroopan parlamenttia, komissiota ja neuvostoa harkitsemaan muutosten ja tarkennusten lisäämistä tekoälylakiin.
Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilsson pitää kannanottoa huomionarvoisena ja huolellisesti valmisteltuna.
“Lausunto erittelee generatiivisen tekoälyn vaikutuksia kunkin tekijä- tai teoslajityypin kohdalla. Kaikkien osalta yhteistä on ihmisen luovuuden suojaaminen, ja toisaalta konkreettisena asiana EU-direktiivin tekstin ja tiedon louhintaa koskevan poikkeuksen hylkääminen mahdollisena tekijänoikeudellisena ratkaisuna - teknologinen kehitys on ajanut vuonna 2019 luodun konseptin ohi,” Nilsson kommentoi.
Nilsson peräänkuuluttaa myös tekoälyn kehityksen aktiivista seuraamista: “Generatiivisen tekoälyn myötä pidän mahdollisena että niin sanotut rintamalinjat toimijoiden välillä menevät osittain uusiksi, ja toisaalta toimijat tulevat määritellyksi uudelleen - ja keskustelu tekijyydestä tulee tämän kehityksen osana jatkumaan. Tekoäly vaikuttaisi olevan tulevaisuudessa pitkälti globaalien jättien hallussa, ja siksi taustalla on ylipäätään valtioiden ja niiden yhteenliittymien lainsäädäntövoiman ja näiden jättien välinen tasapainon haku. Sama asetelma siis kuin DSM tekijänoikeusdirektiivin valmistelussa. Luovan alan järjestöjen on hyvä organisoitua seuraamaan mahdollisimman resurssitehokkaasti kehitystä - juuri tällaiset kannanotot ovat siinä todella tärkeitä - ja olla siten valmiina reagoimaan jos esimerkiksi kansallisesti siihen on aihetta.”
Myös Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki pitää kannanottoa ansiokkaana. Hän avaa ajatuksiaan kuvataiteen näkökulmasta Taiteilija-lehdessä julkaistussa esseessään. “Generatiivinen tekoäly on kuin suunnattoman älykäs ja karismaattinen ihminen, jolla ei ole lainkaan todellisuudentajua, mutta joka osaa puhua tosi kaunopuheisesti ja vakuuttavasti. Eikä koskaan vaikene,” Mäki kirjoittaa.
Pääset lukemaan koko esseen Taiteilija-lehden verkkosivuilta.