Näin kulttuurileikkaukset vaikuttavat kuvataiteen alalla

Ainakin näillä tavoin leikkaukset ja muut sopeutustoimet vaikuttavat kuvataiteen alalla:
 

Yhteisöjen rahoitusleikkaus johtaa taiteilijoille tärkeiden palveluiden loppumiseen

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen selvityksen mukaan taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen rahoitus pysyi melko tasaisena vuosina 2018–2023, minkä jälkeen rahoitus on laskenut merkittävästi. Näiden yhteisöjen rahoitus on laskenut kolmanneksella vuodesta 2023 lähtien. Tämä äkillinen ja raju leikkaus on johtanut merkittäviin taiteilijoille tärkeiden palveluiden lakkaamiseen. Avustuksen saajien rahoituspohjat ovat hyvin erilaisia, ja erityisen haavoittuvassa asemassa ne yhteisöt, joilla opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus on prosentuaalisesti suuri.

Esimerkiksi Suomen Taiteilijaseuran avustusta on leikattu kolmannekselle, minkä vuoksi seura joutuu lakkauttamaan oikeudellisen neuvontapalvelun, joka on ollut taiteilijoille merkittävä ammatillinen tuki. Frame Contemporary Art Finlandin rahoitukseen puolestaan kohdistui 195 000 euron leikkaus. Suomalaisen nykytaiteen kansainvälisiä hankkeita tukevista apurahoista leikattiin yli kolmannes, mikä tarkoittaa yli 50 tuettua hanketta vähemmän vuodessa. Lisäksi leikkauksia joudutaan kohdistamaan ohjelmatoimintaan, kuten suunniteltuihin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, taideviennin edistämiseen ja kuraattorivierailuihin.
 

Taikeen kohdistuvat leikkaukset tarkoittavat apurahoja harvemmille

Taiteen edistämiskeskuksen leikkauksia kohdentuu kuvataiteen alalla muun muassa yksilöille suunnattuihin taiteenalojen kohdeapurahoihin ja alueiden apurahoihin. Erityisen merkittävät leikkaukset kohdistuvat taiteenalojen kohdeapurahoihin, jossa kuvataiteen kohdeapurahoihin on luvassa yli 30 prosentin leikkaus. Tämän mukaisesti laskien arviolta yli 50 kuvataiteilijaa vähemmän kuin viime vuonna saa kohdeapurahan, hakupaineen ollessa jo nyt valtava. Kuvataiteilijoille merkittäviin alueiden apurahoihin kohdistuu puolestaan 10 prosentin leikkaus. Lisäksi Taike on varautunut luopumaan vuoden 2025 osalta valtionpalkintojen ja alueiden taidepalkintojen jakamisesta, mikä on sekin pois taiteen tekijöiltä. Kuvataiteen yhteisöjen yhteistukisummaan v. 2025 kohdistui 40 000 euron leikkaus; vastaavasti mediataide sai 15 000 euroa ja residenssit 25 000 euroa lisää tukea.

500 000 euron leikkaus julkisesta taiteesta

Puolen miljoonan euron avustus prosenttiperiaatteen mukaisiin taidehankintoihin poistuu kokonaan vuonna 2025. Tämä kymmenen vuotta käytössä ollut Taiken avustus on kohdistunut juuri kuvataiteen alalle, eikä avustuksen poistuessa jää jäljelle prosenttiperiaatteen tukemiseen tarkoitettua mallia. Avustus on kymmenen vuoden aikana kerännyt omavastuuosuuksina yli 5 miljoonaa euroa muuta kuin kulttuurin alan rahoitusta taidehankintoihin. Suomalaisten kannatus julkiselle taiteelle on vahvaa ja nousussa: 77 prosenttia suomalaisista haluaa nähdä taidetta arkiympäristössään.

Museoilta leikkaaminen vähentää näyttelyitä

Museoiden valtionosuuksista leikataan 3 miljoonaa euroa. Summa sisältää kaikki museot. Museobarometrissa 29 prosenttia museoista kertoo aikovansa supistaa näyttelytoimintaa. 

Mediataide kärsii yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkauksesta

Yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkaus 5 miljoonalla eurolla heikentää myös suomalaisen mediataiteen asemaa. Mediataiteelle on jaettu korvauksesta tukea ja avustuksia AVEKin kautta.
 

Alvin nosto osuu myös kuvataiteeseen

Talouden sopeutustoimenpiteenä tehty alennetun arvonlisäverokannan nostaminen 14 %:n koskee useimpien taideteosten ensimyyntiä. Hallituksen esityksen mukaan tästä ei kuitenkaan ole tiedossa merkittäviä säästöjä valtiolle – taiteen myyntiä se kuitenkin kurittaa. Tutustu Suomen Taiteilijaseuran antamaan lausuntoon aiheesta.

Yhteystiedot:

Toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki
0400 773 105
annukka.vahasoyrinki@artists.fi