Konferenssissa tarkastellaan maalausta erityisinä ajattelun ja olemisen tapoina. Millaisia ajattelun muotoja ja paikkoja sekä kokemisen tapoja maalaus mahdollistaa? Millaiset tilanteiset tekijät ja teosten muotouttamisen verkostot kannattelevat taiteellista työskentelyä? Mitä maalaus tekee meille? Miksi taiteilijat maalaavat?

Aika

29.1.2025 klo 10:45 – 30.1.2025 klo 16:30

Sijainti

Mylly

Sörnäisten rantatie 19

00530 Helsinki

Kuva/Tila

Lisätiedot

  • Tarja Pitkänen-Walter

    Professori, Maalaustaide, Kuvataideakatemia

    +358503844318

    tarja.pitkanen-walter@uniarts.fi

 

Ohjelma 29.1.

  • 10.45 Konferenssin avaus Tarja Pitkänen-Walter, Riikka Stewen (Grootenboer intro)
  • 11-11.45 Hanneke Grootenboer / University of Amsterdam
    An Invitation to Think
    Art history in general and the act of interpretation in particular start from the presumption that we, as viewers need to make sense of art works. In this presentation, I would like to raise the question how art works are capable of making sense of us, assisting us in understanding ourselves and the world surrounding us by offering us a site of reflection. A ‘pensive image’ is a work that grasps viewers, past and present, without letting us grasp it. I argue that a pensive image is an invitation to think.  Starting from contemporary art practice and artistic research, this presentation will discuss various works of art including 17th century Dutch still life painting which, by resisting interpretation, offer a thought rather than a meaning or a narrative.
  • Q&A 11.45-12.00 Riikka Stewen, taidehistorian ja -teorian professori, KuvA
  • 12.00– 13.15 Lounastauko
  • 13.15 – 14.15 Harri Mäcklin, FT, estetiikan dosentti, Helsingin yliopisto:
    Maalaus kvasisubjektina: Huomioita Mikel Dufrennen fenomenologisesta estetiikasta
    Ranskalainen filosofi Mikel Dufrenne (1910–1995) on fenomenologisen estetiikan tuntematon suuruus. Hänen mukaansa kohtaaminen taideteoksen kanssa on erityislaatuinen tapahtuma, joka paljastaa jotain perustavanlaatuista ihmisen ja maailman välisestä suhteesta. Tässä esitelmässä käyn läpi Dufrennen käsityksiä maalaustaiteesta ja siitä, mitä maalaus tekee katsojalleen.
  • 14.15-15.15 Joel Slotte, KM, kuvataiteilija: taiteellisen työskentelyn kokemuksesta ja maalauksen ajattelumuodoista
  • 15.15-15.30 Kahvitauko
  • 15.30-16.30 Liisa Pesonen, KM, kuvataiteilija, kuvataidepsykoterapeutti:
    Lähestyn aihetta Maalaus ajatteluna tekijän ja teoksen välisenä vuorovaikutustapahtumana, eräänlaisena äänettömänä puheena, jossa  maalaus toimii ajattelun tukena ja sitä johdattelevana ilmiönä. Maalaamalla tarkastelen erilaisia olemassaolon tapoja ja minuuden läpäisevyyttä, sekä hahmottelen ajatusta mahdollisesta minuuden uudelleen muotoutumisesta maalauksen äärellä. Pohdin maalausta vastavuoroisena ja elävöittävänä Toisena; onko kokemuksemme subjektista muuttumassa?

Ohjelma 30.1.

  • 10.30 -12.00 Jussi A. Saarinen, FT, dosentti, Jyväskylän yliopisto, akatemiatutkija 2023–2027, Tilanteinen mieli ja taiteellinen luovuus.
    Tunteiden puitteistaminen ja esteettinen resonanssi maalaamisessa
    Saarinen tarkastelee taiteentekemisen motiiveja, tilannetta sekä siihen liittyviä tunteita ja mielentiloja. Hän esittää, että maalaaminen mahdollistaa taiteilijalle esim. sellaisia vapauden, elävöitymisen ja yhteyden kokemuksia, joita olisi muutoin vaikea saavuttaa.
  • 12.15-13.30 Lounastauko
  • 13.30-14.30 Inkamaija Iitiä, FT, nykytaiteen tutkija, Maalaus ja elämänmuoto -tutkimus Koneen Säätiön apurahalla 2024-2025.
    Kokeilen tutkimuksessani Giorgio Agambenin elämänmuodon käsitteistön – käyttö, tapa (habit), asu (habitus), asumus (habitat), toimimattomuus (inoperability) ja omimattomissa oleva (inappropriable) – sovellettavuutta nykytaiteen ilmiöihin, jotka suuntautuvat maalaustaiteen perinteestä lähtien mm. esitystaiteeseen, paikkasidonnaiseen ja katoavaan taiteeseen sekä liikkuvaan kuvaan. Tutkimuksen aikajänne on 1960-luvulta nykyaikaan.
    Tutkin mm. performanssin ja taiteilijan elämäntavan välistä suhdetta sekä elämänmuodon suhdetta lifestyleen ja kulutukseen. Tarkastelen myös aiemman taiteen ainesten käytön eetosta (appropriation art versus kierrättäminen ja omimattomuus) sekä identiteettejä rakentavaa museonäyttelykäytäntöä suhteessa väliaikaiseen taiteeseen, esim. residensseihin, jotka ovat niin taiteilijan työskentely-, asuin- kuin näyttelypaikkojakin. Agambenin ajattelun pohjalta voidaan myös purkaa ihmiskeskeistä lajin käsitettä ja hahmotella etiikkaa, joka koskee kaikkia eläviä jotka kanssa-asuttavat samoja ekologisia habitaatteja.
  • 14.30-15.30 Katve-Kaisa Kontturi, FT, dosentti humanistinen tiedekunta, Turun yliopisto:
    Maalauksen enemmän-kuin-inhimillinen työ – Hahmotan esityksessäni maalauksen enemmän-kuin-inhimillistä työtä erityisesti suhteessa kudontaan,  keramiikkaan ja monumentaalimuraaleihin. Kysyn esimerkiksi, miten työhuoneen ikkunat ja ilmanlaatu, säätila, vuoden ajat, nostokurjet ja vichyvesi tulevat maalauksen (osa)tekijöiksi. Palaan myös uusmaterialistisen ja posthumanistisen taiteentutkimuksen juurille tehden havaintoja Gilles Deleuzen taannoin julkaistuista luennoista kirjassa Sur la Peinture: Cours Mars – Juin 1981 (Les Éditions de Minuit, 2023).
  • 15.30-15.45 kahvitauko
  • 15.45-16.30 Kukka Paavilainen, KuT: taiteellisen työskentelyn kokemuksesta ja maalauksen ajattelumuodoista


Lisätietoja (linkki)