Julkiset hankinnat taidealalla

Julkisiin hankintoihin sovelletaan vuoden 2017 alusta voimaan tullutta lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016, ”hankintalaki”). Lähtökohtaisesti hankintalaki tulee sovellettavaksi silloin, kun erilaisia ostoja tehdään verovaroin. Hankintalain tavoitteina ovat muun muassa julkisten varojen tehokas käyttö ja toimittajien syrjimättömyys kilpailutuksissa.

Julkisilla varoilla hankitaan taidetta osaksi kaupunkiympäristöä, kuten katualueille ja puistoihin, sekä rakennusten ulko- ja sisätiloihin. Taidehankintoihin sovelletaan hankintalakia silloin, kun hankintalaissa säädetyt kynnysarvot ylittyvät. Hankintalaki tulee ottaa huomioon paitsi julkisyhteisöjen tekemissä suorissa taidehankinnoissa myös tilanteissa, joissa julkisyhteisö tilaa taiteilijan suunnitteleman teoksen valmistamiseen liittyen esimerkiksi ostopalveluita taiteilijan yhteistyökumppanina olevalta toimittajalta.

Kilpailuttamisen pääsääntö ja poikkeukset

Pääsääntönä hankintalaissa on kaikkien julkisten hankintojen kilpailuttaminen. Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan hankintoja, joiden tilaajana ovat laissa tarkoitetut hankintayksiköt, esimerkiksi valtio, kunta tai muu julkisyhteisö. Käytännössä hankintalakia sovelletaan julkisyhteisöjen tekemiin ja niiden rahoittamiin hankintoihin.

Julkisten hankintojen kilpailutukseen on kaksi poikkeusta, joista ensimmäinen liittyy hankinnan arvoon ja toinen hankintalaissa säädettyihin edellytyksiin, joiden täyttyessä hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan.

Poikkeus 1: Hankinnan arvo

Ensimmäisen poikkeuksen pääsääntöön muodostaa laissa säädetyn kynnysrajan alittava hankinnan arvo. Vain kynnysarvot ylittävät hankinnat on kilpailutettava. Kynnysarvoja on kaksi: kansallisen menettelyn laukaiseva alempi arvo ja EU-tason menettelyn laukaiseva korkeampi arvo. Kansallisen kynnysarvon alle jääviä hankintoja ei ole kilpailutettava.

Ajantasaiset kynnysarvot voit tarkistaa esimerkiksi hankinnat.fi-sivustolta.

Kansallisen hankintakynnyksen ylittävät hankintailmoitukset julkaistaan HILMA-tietokannassa.

Poikkeus 2: Suorahankinnan edellytykset täyttyvät

Toisen poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa suorahankinnan edellytykset täyttyvät, eikä hankintaa tarvitse kilpailuttaa. Suorahankinnassa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee yhden tai usean toimittajan, joiden kanssa neuvottelee sopimuksen ehdoista.

Hankintayksikkö voi valita menettelytavaksi suorahankinnan vain, jos jokin hankintalaissa säädetyistä edellytyksistä täyttyy. Suorahankinnan edellytyksistä käy ilmi, että julkisyhteisön tekemien taidehankintojen osalta suorahankinta taiteilijalta on mahdollinen. Suorahankinta edellyttää tässä tapauksessa, että hankinnan kohteena on taideteos tai taideteollinen esine, jossa taiteilija määrittelee taideteoksen ainutlaatuisen luonteen ja arvon.

Edellytykset on lueteltu hankintalain 40 §:ssä seuraavasti:

1) avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka soveltuvia osallistumishakemuksia tai tarjouksia; lisäedellytyksenä on, että alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta;

2) teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan; lisäedellytyksenä on, että järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta;

3) hankinnan tarkoituksena on ainutkertaisen taideteoksen tai taiteellisen esityksen luominen tai hankkiminen;

4) sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi;

5) hankittava tavara valmistetaan vain tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistä tarkoitusta varten eikä kyseessä ole massatuotanto tavaran valmistamisen taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi tai tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseksi;

6) hankinta koskee perushyödykemarkkinoilla noteerattuja ja sieltä hankittavia tavaroita;

7) tavarat hankitaan erityisen edullisesti liiketoimintansa lopettavalta toimittajalta, pesänhoitajalta tai selvittäjältä maksukyvyttömyysmenettelyn, akordin tai vastaavan menettelyn seurauksena;

8) kyseessä on palveluhankinta, joka tehdään suunnittelukilpailun perusteella ja joka on suunnittelukilpailun sääntöjen mukaan tehtävä kilpailun voittajan kanssa, tai jos voittajia on useita, näistä jonkun kanssa; tällöin kaikki voittajat on kutsuttava osallistumaan neuvotteluihin.

Suorahankinta taiteilijan yhteistyökumppaneilta tehtävissä tilauksissa

Tilanteessa, jossa julkisyhteisö on tilannut taiteilijalta teoksen suunnittelun, mutta teoksen varsinaisen toteutuksessa käytetään ulkopuolisia ostopalveluita, on suorahankinnan edellytyksenä käytännössä se, että kyseisen taiteilijan yhteistyökumppanin käyttäminen on taiteellisen lopputuloksen saavuttamiseksi välttämätöntä. Suorahankinta on taiteilijan yhteistyökumppaneiden osalta pystyttävä perustelemaan kussakin, kynnysarvon ylittävässä hankinnassa erikseen.

Taiteilijan yhteistyökumppanin käyttäminen voi olla perusteltua paitsi taideteoksen ainutkertaisella luonteella myös teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä (ks. yllä kohta 2).

Teknisenä seikkana kyseeseen voi tulla esimerkiksi poikkeuksellinen uusi tekninen ratkaisu tai hankinnan kohteen edellyttämä tietty käsityötaito, jota hankinnan toteuttaminen edellyttää. Tällöin on pystyttävä osoittamaan, ettei ole olemassa vastaavaa tuotetta tai palvelua, jolla sama lopputulos voitaisiin saavuttaa. Esimerkiksi on osoitettava, että muun toimittajan on teknisesti lähes mahdotonta saavuttaa vaadittu suoritustaso tai on tarpeen käyttää erityistä tietotaitoa, välineitä tai keinoja, joita ainoastaan yhdellä toimittajalla on käytettävissään.

Lue lisää:
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista
Julkisten hankintojen neuvontayksikkö (JHNY) palvelee hankintayksiköitä julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä: hankinnat.fi