Kansanedustajien kuvataiteen kevätkahveilla 27. maaliskuuta eduskunnassa keskusteltiin ajankohtaisesta kulttuuripoliittisesta selonteosta sekä kuvataiteen alan keskeisistä haasteista ja mahdollisuuksista. Tilaisuuteen osallistuneet edustajat pitivät vuoropuhelua tärkeänä ja toivoivat tapahtumasta jatkuvaa perinnettä.
Kuvasto ja Suomen Taiteilijaseura kutsuivat eduskunnan sivistysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsenet ensimmäistä kertaa järjestetyille Kuvataiteen kevätkahveille. Tilaisuus on osa vuodesta 2023 toimineen kuvataidekummiverkoston toimintaa, jota Kuvasto ja Suomen Taiteilijaseura koordinoivat yhdessä. Verkosto on tarjonnut merkityksellisiä kohtaamisia taiteilijoiden ja päättäjien välillä. Tällä kertaa tilaisuuteen osallistui kolme kuvataidekummia: kuvataiteilija, Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki, kuvanveistäjä ja Kuvaston hallituksen jäsen Noora Schroderus ja kuvataiteilija Hannaleena Heiska.
Tilaisuuden avauspuheenvuorossa Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki esitteli kuvataidealaa sekä tarkasteli kulttuuripoliittisen selonteon onnistumisia ja kehittämiskohteita. Hän painotti muun muassa näyttelypalkkion laajentamisen merkitystä kohti oikeudenmukaisempaa toimintakulttuuria sekä apurahajärjestelmän vahvistamisen tärkeyttä vapaan taiteen tekemisen turvaamisessa.
Vähäsöyrinki muistutti, että kuvataidealan toimijat tekevät aktiivisesti työtä teosten välittämisen, myynnin ja kansainvälistymisen parissa, mutta usein yhdistysmuotoisesti, mikä rajoittaa mahdollisuuksia hyödyntää esimerkiksi Business Finlandin tarjoamia rahoitus- ja tukipalveluja. Lisäksi yhteisöleikkausten vaikutukset herättävät huolta, erityisesti vienti- ja tiedotuskeskusten toimintaan sekä alan kehittämiseen laajemmin. Kuvataidekenttä on herkkä kokonaisuus, jossa järjestöillä on keskeinen rooli toimintojen ylläpitäjinä.
Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilsson nosti puheessaan esiin taiteilijoiden digikorvauksen konkreettisena selonteon toimenpiteenä, joka parantaa visuaalisen alan taiteilijoiden korvauskäytäntöjä. Digikorvausta maksetaan taiteilijoille museoiden kokoelmateosten verkkojulkaisemisesta. Nilsson toi esille huolen siitä, että Taidekokoelmat verkkoon -sopimusten määrä museoiden kanssa on puolittunut vuodesta 2023. Museoiden niukkenevat resurssit vaikeuttavat esimerkiksi digikorvausten maksamista. Positiivisena asiana Nilsson piti kuvataiteen sisällyttämistä selvitykseen yksityisen kopioinnin hyvityksen uudistamisesta.
Kuvataidekummit toivat keskusteluun omia näkökulmiaan kuvataiteilijan työstä ja alan rakenteista. Esiin nousivat muun muassa kuvataiteen merkittävä myynti- ja vientipotentiaali, alan rahoitusrakenteiden ja viennin kehittämistarpeet sekä tekijänoikeuksien toteutumisen haasteet. Kummien puheenvuorot havainnollistivat taiteen moninaista merkitystä yhteiskunnassa ja arjessa.
Tilaisuus sai päättäjiltä myönteistä palautetta. Kevätkahveja pidettiin hedelmällisenä foorumina kuvataiteen alan ja päättäjien väliselle vuoropuhelulle, ja tapahtumalle toivottiin jatkoa. Kummitoiminnan koettiin tarjoavan konkreettisen yhteyden taiteilijoiden todellisuuteen ja syventävän ymmärrystä alan tarpeista.
Kiitämme kaikkia edustajia aktiivisesta keskustelusta ja osallistumisesta. Kuvataiteen kevätkahvit osoittivat, kuinka tärkeää on luoda tilaisuuksia, joissa tekijät ja päätöksentekijät kohtaavat ja käyvät vuoropuhelua.