Mitä valtiovarainministeriön tuore talousarvioesitys vuodelle 2024 tarkoittaa kuvataidealan näkökulmasta? Entä millaisia olivatkaan hallitusohjelman kulttuuripoliittiset kirjaukset? Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki avaa asiaa blogikirjoituksessaan.
Suomen uusi hallitus korostaa hallitusohjelmassaan Vahva ja välittävä Suomi kulttuurin ja luovien alojen kasvua, työllisyyttä ja kansainvälistymistä.
Hallitusohjelmassa linjataan useista kulttuurinedistämistoimenpiteistä, jotka kulkevat käsi kädessä Suomen Taiteilijaseuran tavoitteiden kanssa kuvataiteen toimialan vahvistamiseksi sekä kuvataiteilijoiden toimeentulon kohentamiseksi. Valtiovarainministeriön 28.8.2023 julkaistusta talousarvioesityksestä vuodelle 2024 ei kuitenkaan selviä, kuinka nämä toimenpiteet käytännössä toteutetaan, sillä investointeja taiteeseen ja kulttuuriin ei esityksessä näy.
Taiteen ja kulttuurin ensi vuoden määrärahoihin on tässä vaiheessa osoitettu 9,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 talousarviossa. Kokonaan ei kuitenkaan ole kyse leikkauksesta, vaan valtaosa (6 ME) selittyy määräaikaisten koronaelpymisen rakennerahoituksen päättymisestä. Loput leikkaukset johtuvat siitä, että edellisen hallituskauden rahapelituoton laskun kompensointia ei tehty kevään 2022 kehyksessä täysimääräisenä. Osa koko OKM:n hallinnonalalle tulevasta 10 miljoonan euron leikkauksesta tulee lisäksi kohdentumaan taiteelle ja kulttuurille. Kohdennusta vasta valmistellaan.
Nyt julkaistun talousarvioesityksen pohjalta valtiovarainministeriö käy seuraavaksi kahdenväliset ministeriökohtaiset budjettineuvottelut, minkä jälkeen hallitus käsittelee asiaa budjettiriihessään. Lopullisesti eduskunta hyväksyy vuoden 2024 budjetin joulukuussa.
Talousarvioesityksen mukaan näyttelypalkkiomallin rahoitustaso pysyisi ennallaan 1M€:ssa, kuin myös muut kuvataiteen toimialan vakiintuneet momentit, kuten prosenttiperiaatteen edistäminen 0,5M€ sekä Kansallisgallerian kokoelmamääräraha 739 000 €. Taiteilija-apurahat ja -eläkkeet ovat lain takana turvassa. Investointeja kuvataidealan elinvoimaisuuteen ei kuitenkaan numeroina näy huolimatta siitä, että kuvataiteen toimialan kehittämistarpeista vallitsee siis laaja ja yhtenäinen käsitys.
Kuvataiteen investoimisen tarve on osoitettu tutkimuksissa
Keväällä 2023 julkistetussa kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen visuaalisten alojen toimialaselvityksessäosoitettiin riippumattoman tutkimuksen keinon se, minkä toki jo tiesimmekin; visuaaliset taiteet ovat Suomessa taide- ja taiteilijapolitiikan väliinputoaja ja valtio rahoittaa visuaalisia aloja vähän suhteessa muihin taiteenaloihin. Cuporen tutkijoiden kehittämisehdotuksissa korostuivat tarve rahoittaa toimialaa yhdenvertaisesti ja tukea alan yhteisöjä niin, että ne pystyvät työllistämään taiteilijoita ja maksamaan heille korvauksen työstään eri osissa toimialan arvoketjua.
Myös opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut virkanäkemyksessään (2023), että museoita ja esittäviä taiteita koskeneiden VOS-uudistusten jälkeen tulee vahvistaa sellaisten kulttuurialojen, kuten visuaalisten taiteiden, toimintaedellytyksiä, joilta puuttuvat valtionosuusjärjestelmänkaltaiset rakenteet.
Kuvataide ei ole VOS-järjestelmän piirissä, ja sen myötä ei myöskään VOS:n indeksikorotusten piirissä. Järjestelmän puute nakertaa alan toimintamahdollisuuksia.
Minkälaista kulttuuripolitiikkaa Orpon hallitus aikoo tehdä – ja miten se voisi edesauttaa kuvataidetta?
Näin budjettiprosessin keskellä on vielä hyvä palata hallitusohjelman konkreettisiin kirjauksiin, eli siihen, millaista kulttuuripolitiikkaa pääministeri Orpon hallitus haluaa tehdä nelivuotiskaudellaan. Lue myös aiempi analyysimme hallitusohjelmasta.
Peilataan hallitusohjelmaa Suomen Taiteilijaseuran tavoitteisiin.
Hallitusohjelma antaa eväitä seuraavien tavoitteiden edistämiseen:
Tavoitteemme: Nostetaan kuvataide rahoituskuopasta
Ilahduttava uutinen on, että hallitus laatii kulttuuripoliittisen selonteon. Selonteon yhteydessä hallitus toteuttaa poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategian. Kokonaisvaltaisen katsauksen yhteydessä on oivallinen mahdollisuus päivittää myös sirpaleista ja epäyhdenvertaista rahoitusrakennetta ja nostaa kuvataide rahoituskuopasta, jossa se nykyisellä 1 % rahoitusosuudellaan on valtion kulttuuribudjetissa.
Tavoitteemme: Viedään suomalaista taidetta maailmalle
Ulkoministeriön maakuva-asiantuntijoiden mukaan Suomea ei tällä hetkellä tunneta juurikaan kulttuuristaan ja kulttuuriviennin rahoitus on laskenut puoleen 2010-luvun lopusta. Onkin siis paikallaan, että hallitus aikoo edistääsuomalaisen taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistymistä parantamalla Creative Finlandin toimintaedellytyksiä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa sekä parantaa suomalaisen taiteen sekä luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä ja vahvistaa kulttuurialan roolia maakuvatyössä.
Tavoitteemme: Investoidaan kuvataiteen yhteisöihin
Uusi hallitus lupaa kehittää taiteen ja kulttuurin toimialalle kasvua vauhdittavia malleja. Tällaisesta käy kelpo esimerkiksi investointi maamme valtakunnalliseen kuvataideyhteisöverkostoon. Korotukset toiminta-avustuksiin mahdollistavat panostukset myyntiin, markkinointiin ja digitalisaatioon ja tuottavat näin myös kaupallisia toimintamahdollisuuksia kuvataidealalle. Vahvasti resursoituna kuvataideyhteisöverkostomme kykenee tarjoamaan työtä kuvataiteen ammattilaisille, elämyksiä yleisöille ja vetovoimaa alueille.
Tavoitteemme: Laajennetaan näyttelypalkkiomalli gallerioihin
Hallituksen työllisyyspolitiikka on kunnianhimoista ja uudistuksia aiotaan toteuttaa työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä. Näyttelypalkkiomallin vakiinnuttaminen kaiken kokoisiin näyttelytiloihin on kuvataidealan korsi kekoon näissä työllisyystalkoissa. Yhdenmukainen, valtakunnallinen järjestelmä, jossa eri kokoiset ja erilaiset näyttelytilat systemaattisesti maksavat taiteilijalle näyttelyn eteen tehdystä työstä, on alalle merkittävä työllisyystoimi.
Tavoitteemme: Vahvistetaan kuvataiteilijan tekijänoikeuksia
Tekijänoikeus on taiteilijan perusoikeus, joka tuottaa taiteilijalle teosten käyttöön perustuvaa toimeentuloa. On tärkeää, että kuvataiteilijan tekijänoikeudet toteutuvat myös digitaalisissa toimintaympäristöissä. Siksi onkin hienoa, että hallitus aikoo arvioida tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyden sekä lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseksi kansallinen liikkumavara huomioon ottaen.
Tavoitteemme: Parannetaan itsensätyöllistäjien sosiaaliturvaa
Sosiaaliturvajärjestelmämme tunnistaa heikosti itsensätyöllistäjät, joihin myös suuri osa kuvataiteilijoista lukeutuu. Kuvataiteilijoiden sosiaaliturvan haasteet ovat alalla pitkäaikainen ongelma, johon uusi hallitus lupailee helpotusta. Hallitus ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta. Erityistä huomiota kiinnitetään freelancereiden asemaan. Huolehditaan taiteen vapaudesta, tekijöiden hyvinvoinnista, osaajien riittävyydestä ja työmarkkinan toimivuudesta.
Kokonaisuudessaan hallitusohjelman heikennykset asumistukeen ja sosiaaliturvaan osuvat kuitenkin myös moneen kuvataiteilijaan, joiden ansiot ovat taiteilijoista matalimpia. Alan puutteellisten rakenteiden vuoksi harva kuvataiteilija tulee täysin toimeen taiteellisella työllään.
Sen sijaan nämä tavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta:
Tavoitteemme: Kohotetaan taiteen ja kulttuurin rahoitus asteittain 2 prosenttiin valtion budjetista
Suomen Taiteilijaseura tavoittelee yhdessä koko kulttuurialan kanssa kulttuuribudjetin korottamista 1%:iin valtion budjetista. Kuvataidealalla kunnianhimon taso on asetettu vielä keskimääräistä korkeammalle ja tavoitteeksi on asetettu korotus asteittain 2 prosenttiin. Hallitusohjelmassa todetaan, että luovilla aloilla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali, ja Suomessa on laajaa ja tasokasta osaamista taiteiden ja kulttuurin osa-alueilla. Luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on kuitenkin Suomessa selvästi jäljessä sekä muita Pohjoismaita että EU:n keskiarvoa.
Lisäksi kuvataiteen toimintamahdollisuuksiin voivat vaikuttaa myös hallitusohjelman kirjaukset alennetun arvonlisäverokannan nostamisesta 14 %:n ja kuntien valtionosuuksien leikkaaminen.
Jotta pääsemme toteuttamaan hallitusohjelman mukaista kulttuuri- ja kuvataidepolitiikkaa, tulee tahtotilan näkyä myös euroissa.
Tällä hallituskaudella Suomen Taiteilijaseura jatkaa työtään erityisesti seuraavilla alueilla:
kuvataiteen nostaminen rahoituskuopasta
näyttelypalkkiomallin laajentaminen
investoinnit kuvataideyhteisöihin sekä
taiteilijoiden sosiaaliturvaongelmien ratkaiseminen.
Annukka Vähäsöyrinki
toiminnanjohtaja