Suomen Taiteilijaseuran va. toiminnanjohtaja Annu Kemppainen luo katsauksen Taiteilijaseuran vaikuttamistoimintaan ja ajankohtaisiin teemoihin. Epävakaiden aikojen keskelläkin katse on suunnattava tulevaan.
Mitä aikoja elämmekään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on täyttänyt viime viikkoina mielet. Suomalainen taiteilijakenttä on käärinyt hihat ja tarttunut toimeen kaikessa sellaisessa, mitä voimme tässä tilanteessa tehdä: on järjestetty hätäresidenssejä sekä teosmyyjäisiä, joiden tuotot on lahjoitettu ukrainalaisia tukeville hyväntekeväisyysjärjestöille. Taiteilijat ympäri maailmaa ovat auttaneet myös kuvin käsittelemään niitä monenlaisia tunteita, mitä yllättävä muutos maailman tilassa aiheuttaa. Kiitos jokaiselle näihin ponnistuksiin osallistuneelle.
Epävakaiden aikojen keskelläkin katse on suunnattava tulevaan. Taiteilijaseura julkaisi viime viikolla hallitusohjelmatavoitteensa vuosille 2023–2027. Niiden otsikko on: Taide rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Ohjelma nojaa ajatukseen, että taide on demokratian ja kriittisen keskustelun alusta, jota tulee ajatella kansalaisten perusoikeutena.
Viesti on ajankohtaisempi kuin sitä kirjoittaessa ajateltiinkaan: sanan ja taiteen vapaus sekä mahdollisuus toteuttaa taiteilijan ammattia on olennainen osa toimivaa yhteiskuntaa ja vahvaa demokratiaa.
Kuvataiteen ja taiteilijoiden asialla – kokouksissa, kabineteissa ja kirjoituksin
Hallitusohjelmatavoitteet ohjaavat Taiteilijaseuran vaikuttamistyötä. Näitä tavoitteita edistämme päättäjien suuntaan ja – nimensä mukaisesti – seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan, joka ohjaa tulevien vuosien 2023–2027 politiikkaa. Eduskuntavaaleihin ja niitä seuraaviin hallitusneuvotteluihin on nyt reilu vuosi aikaa. Hallitusohjelmatavoitteet on hyväksynyt Suomen Taiteilijaseuran edustajisto, joka koostuu jäsenliittojemme nimeämistä kuvataiteilijoista.
Suomen Taiteilijaseura tekee valtakunnallista kulttuuripoliittista edunvalvontaa kuvataiteilijoiden ja kuvataiteen toimintaedellytysten eteen. Ajamme taiteilijoiden asiaa myös muilla politiikan aloilla, kuten työ- ja elinkeinopolitiikassa sekä sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtakunnallisena kattojärjestönä tapaamme systemaattisesti puolueita, kansanedustajia ja muita puolueiden vaikuttajia sekä kirjoitamme konkreettisia ohjelmia, tavoitteita ja lausuntoja.
Puolueet ja poliitikot eivät kuitenkaan ole ainoa vaikuttamisemme väylä. Tapaamme säännöllisesti myös muita yhteiskunnan vaikutusvaltaisia toimijoita, joita ovat muun muassa virkahenkilöt, muut edunvalvontajärjestöt ja liitot sekä kulttuurikentän toimijoita, kuten säätiöitä, festivaaleja ja taidemuseoita. Lisäksi nimeämme edustajia useisiin eri työryhmiin ja luottamustehtäviin, kuten Forum Artisiin, Kuvasto ry:hyn, Kansallisgallerian säätiöön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmiin.
Keskusteluihin ja päätöksentekoon osallistumisen lisäksi myös viestintä on tärkeä vaikuttamisen tapa. Sidosryhmäviestinnän lisäksi panostamme taiteilijan työn näkyväksi tekemiseen sekä tiedonvälitykseen, koulutuksen ja muiden työvälineiden tarjoamiseen taiteilijoiden suuntaan. Tuotamme uutta tietoa selvityksillä ja kyselyillä. Parhaillaan tätä työtä voi auttaa vastaamalla kyselyyn julkisen taiteen prosesseista.
Tiivistetysti voisi siis sanoa, että edistämme kuvataiteen ja taiteilijoiden asiaa kokouksissa ja kabineteissa, mutta myös kirjoituksin, kuvin ja kaikenlaisin viestinnän keinoin.
On arvokasta, että ala tekee vaikuttamista yhdessä, yhteisen tavoitteen eteen: että tieto kulkee ja asioita edistetään koordinoidusti. Onkin ilahduttavaa, että kuvataiteen alan hallitusohjelmatavoitteet työstettiin nyt ensimmäistä kertaa yhteistyössä alan järjestöjen kesken. Edistämme yhdessä Frame Contemporary Art Finlandin kanssa hallitusohjelmatavoitteiden Luova osaaminen vahvistaa Suomea -kokonaisuuden tavoitteita ja yhdessä Kuvaston kanssa kuvataiteilijoiden tekijänoikeuksiin liittyviä tavoitteita.
Juuri nyt taide- ja kulttuuriala valmistautuu huhtikuiseen hallituksen kehysriiheen paitsi päättäjätapaamisilla, myös erilaisilla vetoomuksilla, joilla pyritään varmistamaan vuoden 2023 kulttuuribudjetin riittävä taso. Taideneuvoston puheenjohtaja Juha Itkosen sanoin: ”Kulttuurielämä tarvitsee jälleenrakennuksia, ei leikkauksia.” (Itkosen vetoomus on kokonaisuudessaan luettavissa täällä).
Me uskomme vakaasti siihen, että taiteilijoiden työtä tukemalla hankimme yhteiskunnan käyttöön luovaa ajattelua, joka ruokkii ja rakentaa. Tämän eteen teemme Taiteilijaseurassa töitä joka päivä.
Annu Kemppainen
Va. toiminnanjohtaja