Kuluneet kolme vuotta Suomen Taiteilijaseurassa ovat pitäneet sisällään tärkeitä uudistuksia ja edunvalvonnan edistysaskelia. Toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki summaa viime vuosien toimintaa vanhempainvapaan kynnyksellä ja katsoo kohti ensi vuotta.
Tammikuu tuo usein mukanaan jotain uutta. Itselleni uusi vuosi tuo mukanaan uuden elämäntilanteen, kun siirryn vanhempainvapaalle. Vuodenvaihteessa on aina hyvä hetki katsoa taaksepäin ja eteenpäin. Mitä Suomen Taiteilijaseura on saanut aikaan?
Kuluneet kolme vuotta toiminnanjohtajana Taiteilijaseurassa ovat olleet vauhdikkaita: julkisen taide- ja kulttuurirahoituksen murros, eduskunta- ja kuntavaalit, kolme kulttuuriministeriä sekä tietenkin valtava koronaisku. Näissä puitteissa olemme tehneet pitkäjänteistä vaikuttamistyötä kuvataiteen ja -taiteilijoiden puolesta.
Edunvalvonta- ja vaikuttamistyö on usein luonteeltaan hiljaista, sitkeää myyräntyötä, josta ulospäin näkyy vain pieni osa. Taiteilijaseuran perustehtävä rakentuu tämän työn varaan; käymme henkilökohtaista vuoropuhelua päättäjien ja virkamiesten kanssa, tuotamme tietoa viranomaiskäyttöön, laadimme kannanottoja ja lausuntoja, osallistumme lainvalmisteluprosesseihin ja nimitämme kuvataiteilijoita erilaisiin vaikuttamisen foorumeihin. Perustyön lisäksi vuosiin mahtuu myös muutama isompi ponnistus, joista olen erityisen iloinen ja ylpeä.
Näyttelypalkkiomallin vakiintuminen ja eduskunnan tuki mallin rahoitukselle on ollut yksi merkittävimmistä kuvataidepoliittisista edistysaskelista vuosiin. Näyttelypalkkio parantaa kuvataiteen alan korvauskäytäntöjä ja sen puolesta on tehty Taiteilijaseurassa töitä vuodesta 2014 lähtien. Tärkeinä yhteistyökumppaneina matkalla ovat olleet Ornamo, Museoliitto ja opetus- ja kulttuuriministeriö, sekä tukijoina muun muassa eduskunnan sivistysvaliokunta ja lukuisat yksittäiset päättäjät yli puoluerajojen.
Työmme näyttelypalkkioiden parissa ei kuitenkaan ole ohi, vaan palkkiomalli tulee vaatimaan puolustamista, hiomista ja juurruttamista myös tulevina vuosina. Suomen Taiteilijaseuran tavoitteena on, että malli laajenisi museoista myös galleriakentälle, jotta se todella tavoittaisi valtaosan ammattimaisesti työskentelevistä kuvataiteilijoista Suomessa.
Toinen iso edistysaskel on ollut julkisen taiteen strategiatyö. Liki kahden vuoden ajan kävimme tiivistä vuoropuhelua julkisen taiteen toimijakentän, eli taiteilijoiden, tilaajien, rahoittajien ja taidekoordinaattoreiden, kanssa julkisen taiteen kentän muutos- ja kehittämistarpeista. Työn tuloksena Taiteilijaseuran perinteikkäitä kilpailusääntöjä päivitettiin ja loimme myös uusia, nykyhetken tarpeisiin soveltuvia malleja julkisen taiteen tilaamiseksi. Yhteiset pelisäännöt varmistavat sujuvat, ammattimaiset ja oikeudenmukaiset hankintaprosessit sekä tuottavat laadukasta taidetta tiloja käyttävien yleisöjen iloksi. Onkin ollut ilo huomata, että kilpailusääntöihin sitoutuneiden taidekilpailuiden määrä on ollut selvässä kasvussa.
Myös Kuvataiteen talo -hanke on ollut pääkaupunkiseudun kuvataideyhteisöjen hieno ponnistus. Se luo innostavia tulevaisuudennäkymiä kuvataiteen alan tulevaisuudesta: tiivistyvästä sisällöllisestä ja organisatorisesta yhteistyöstä. Koordinoimme hankkeen käynnistämistä ja kaksivuotista selvitysvaihetta Taiteilijaseurasta käsin. Kokosimme kuvataiteen yhteisötoimijat keskustelupöydän ääreen ja olimme mukana perustamassa uutta Kuvataiteen talo -yhdistystä, joka vastaa tällä hetkellä hankkeen viemisestä eteenpäin. Kuvataiteen talo -hanke kertoo yhteen hiileen puhaltamisen hengestä, joka kuvataiteen kentällä tällä hetkellä vallitsee.
Yhteistyötä tehdään muutenkin nyt monin paikoin. Ensi vuonna meitä työllistää uusi mittava kuvataidetoimijoiden yhteistyöhanke – Nuoret-näyttely, joka toteutuu keväällä 2023. Nuoret-näyttely on edunvalvonnankin kannalta kiinnostava, sillä se mahdollistaa seuralle tärkeiden kuvataidepoliittisten avausten testaamisen käytännössä. Vuoden 2015 Nuoret-näyttelyssä pilotoitiin onnistuneesti näyttelypalkkiota, ja tulevassa näyttelyssä testataan komissiomallia sekä kuvataiteilijan työsuhteista työtä. Nuoret-näyttely toteutetaan yhdessä kymmenen hankekumppanin kanssa ja näyttely levittäytyy kaikkiaan seitsemään näyttelytilaan Helsingissä.
Näyttelypalkkiot, julkisen taiteen strategiatyö, Kuvataiteen talo sekä kuvataiteilijoiden työsuhteisen työn kokeilu Nuoret-näyttelyssä. Näille yhteistä on, että ne pyrkivät vaikuttamaan perustavalla tavalla kuvataiteen rakenteisiin. Seuran kunnianhimoinen ja tulevaisuusorientoitunut ote näkyy myös tuoreessa strategiassamme, joka julkaistaan vuoden alussa. Tulevalla viisivuotiskaudella keskitymme yhä voimakkaammin suoraan poliittiseen vaikuttamiseen. Viimeistään korona-aika on tuonut esiin tarpeen leveämmille hartioille kuvataiteen ja laajemmin kulttuurin vaikuttamistyössä. Käytännönläheinen yhteistyömme tiivistyy kumppaniorganisaatioidemme, kuten Kuvaston ja Framen, sekä tietysti kuuden valtakunnallisen jäsenliittomme kanssa.
Paljon hyvää on kuluneella kolmivuotiskaudella siis saatu aikaan, mistä haluan kiittää lukuisia yhteistyökumppaneitamme sekä Taiteilijaseuran osaavaa ja sitoutunutta hallitusta ja henkilökuntaa. Toiminnanjohtajan sijaisuutta tulee hoitamaan kulttuurituottaja, yhteisöpedagogi Annu Kemppainen ajalla 7.1.-31.10.2022 tukenaan tuttu STS-tiimi. Nähdään jälleen ensi syksynä!
Annukka Vähäsöyrinki
Toiminnanjohtaja