Toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki kertoo blogissa, että näyttelypalkkiomallin laajentaminen kiinnostaa nyt poliitikkoja. Vaalien alla muistutamme päättäjiä kuvataiteen rahoituskuopasta.
On hienoa kehitystä, että museoille tarkoitettu näyttelypalkkioavustus on tänä vuonna ollut ensimmäistä kertaa valtion budjetissa pysyvänä tukisummana.
Tuota yhden miljoonan euron avustusta on haettu ahkerasti, ja näin yhä useampi kuvataiteilija on saanut museonäyttelyn pitämisestä asianmukaisen korvauksen. Olemme käyneet keskusteluja muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Museoviraston kanssa avustuksen kehittämisestä edelleen.
Samalla olemme muistuttaneet, että näyttelypalkkioita esittäneen työryhmän suositusten toteuttaminen on vasta puolivälissä: työryhmän näkemyksen mukaan mallin piiriin tulisi kuulua museoiden lisäksi näyttelyjärjestäjät, jotka saavat merkittävää toiminta-avustusta Taiteen edistämiskeskukselta. Malli ei ole vielä valmis.
Toiveita mallin laajentamisesta
Nykyisellään näyttelypalkkiomalli kattaa vain osan näyttelytiloista ja koskettaa vain osaa taiteilijoista.
Ilman avustusta palkkioita ei kyetä laajasti maksamaan, sillä näiden esimerkiksi taiteilijavetoisten gallerioiden budjetit ovat usein pieniä.
Selvitimme Taiteilijaseurassa tänä vuonna kustannusarvion näyttelypalkkiomallin laajentamiseen taidemuseoiden ohella ei-kaupallisiin gallerioihin ja näyttelytiloihin. Laajentamisen kustannus olisi noin 1,8 miljoonaa euroa vuodessa, eli koko näyttelypalkkiomallin hintalappu yhteensä 2,8 miljoonaa euroa vuodessa.
Ilahduttavaa on, että poliitikoilta on kuultu tässä asiassa vastakaikua. Kansanedustajat Mari Holopainen (vihr.) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) tekivät marraskuussa kirjallisen kysymyksen näyttelypalkkiojärjestelmän laajentamisesta. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) vastasi kysymykseen, että ratkaisua etsitään mallin laajentamiseksi myös muulle voittoa tavoittelemattomalle ammatillisesti ylläpidetylle näyttelytoiminnalle.
Myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta pitää budjettimietinnössään tärkeänä, että näyttelypalkkiomallin käyttöä pyritään kehittämään ja laajentamaan myös pienempiin visuaalisen alan näyttelytoimijoihin. ”Tulevaisuudessa on tärkeätä, että mallia laajennetaan myös museoita pienemmille toimijoille”, kirjoittaa blogissaan valtiovarainvaliokunnassa vaikuttava kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.).
Kiitämme näitä aktiivisia kulttuurin puolustajia ja puolesta puhujia!
Kuvataide näkymään vaaleissa
Vaikuttamistyön kannalta eletään hektistä aikaa, kun puolueet kokoavat ehdokaslistojaan ja laativat vaaliohjelmiaan. Eduskuntavaaleihin on vain muutama kuukausi aikaa.
Taiteilijaseura on tänä vuonna tehnyt aktiivisesti vaaleja pohjustavaa vaikuttamistyötä. Olemme keskustelleet tavoitteistamme vuoden mittaan niin kulttuuriministerin, jokaisen puolueen keskeisten henkilöiden kuin yksittäisten kulttuuria aktiivisesti edistävien kansanedustajien kanssa.
Lisäksi olemme järjestäytyneet ensimmäistä kertaa kuvataidealan yhteiseen rintamaan Frame Finlandin ja Kuvaston kanssa laatien myös yhteiset hallitusohjelmatavoitteet. Kuvataiteen toimialan yhteisiä, toisiinsa kietoutuvia ja toisiaan tukevia tavoitteita ovat näyttelypalkkiomallin vakiinnuttaminen ja laajentaminen, kuvataiteen yhteisörahoituksen kasvattaminen sekä museoiden kokoelmateosten digitaalisesta esittämisestä saatavan taiteilijoiden tekijänoikeuskorvauksen turvaaminen. Yhteisenä kattotavoitteena on kuvataiteen toimialan kokonaisrahoituksen kasvattaminen valtion kulttuuribudjetissa yhdenvertaiseen asemaan muiden taiteenalojen kanssa.
Vielä on edessä loppurutistus. Tavoittelemme sitä, että kulttuuri kuuluu vaalikeskusteluissa, ja kuvataiteen asemaan ja rahoitukseen saadaan tulevalla hallituskaudella parannuksia.
Suuri kiitos kuluneesta vuodesta yhteistyökumppaneillemme, kuvataiteen viestiä kuunnelleille päättäjille sekä kaikille kuvataiteilijoille!
Annukka Vähäsöyrinki
Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja