Koronavuoden aikana taide ja kulttuuri ovat nousseet poliittisen keskustelun keskiöön. Alan ahdinko on kuitenkin myös tehnyt taiteen ja kulttuurin arvon ja merkityksen yhteiskunnassamme näkyväksi.
Vuosi 2020 jää mieliin koronavuotena. Sen monitahoisia seurauksia kuvataiteen saralla päästään arvioimaan kunnolla vasta jälkikäteen, mutta Suomen Taiteilijaseuran sekä Framen tekemien kyselyiden perusteella käsitys mittakaavasta on jo olemassa. Taiteilijoiden tulonlähteistä kriisi on vaikuttanut eniten teosmyyntiin, opetustöihin sekä teostilauksiin.
Poikkeuksellinen vuosi on toisaalta myös nostanut valokeilaan taiteen ja kulttuurin merkityksen. Kulttuuritalkoisiin ovat osallistuneet valtio, kunnat, säätiökenttä sekä yksittäiset taiteen ystävät ja kuluttajat. Esimerkiksi valtio on tähän mennessä osoittanut koronatukea taide- ja kulttuurikentän toimijoille 110 miljoonaa euroa, ja tukitoimenpiteisiin on varauduttu myös ensi vuonna. Vuoropuhelu viranomaisten ja kentän toimijoiden välillä on ollut aktiivista ja ratkaisuja on etsitty yhdessä. Myös taiteen yleisöt ovat asettuneet tukemaan alaa hyödyntämällä kulttuuripalveluja aktiivisesti.
Koronakriisi on tehnyt kuvataidekentän rakenteisiin liittyviä heikkouksia akuutilla tavalla näkyviksi. Päättäjät ovat reagoineet muun muassa itsensätyöllistäjien puutteelliseen sosiaaliturvaan ja epäyhdenvertaiseen työmarkkina-asemaan väliaikaisella lakimuutoksella. Vuosi on osoittanut, että kun on tahtoa, löytyvät myös keinot.
Kuvataiteen korvauskäytännöt kehittyvät
Taiteilijaseurassa olemme pyrkineet jatkamaan edunvalvontatyötämme mahdollisimman normaalisti olosuhteista huolimatta. Keskeisimpänä työpöydällämme on ollut kuvataiteen korvauskäytäntöjen kehittäminen. Olemme julkaisseet alalle ensimmäisen palkkio-ohjeistuksen, jossa avataan taiteellisen työn hinnoittelun logiikkaa sekä lähialojen korvaustasoja kuvataiteilijan ammattiin soveltuvilta osin. Palkkio-ohjeistuksen on määrä toimia sekä työn antajan että tekijän apuna palkka- ja palkkioneuvotteluissa. Lisäksi olemme yhdessä muiden taiteenalojen järjestöjen kanssa peräänkuuluttaneet oikeudenmukaisia työelämäkäytäntöjä koko taiteen ja kulttuurin alalle osana Taiteen edistämiskeskuksen Reilun taiteen kampanjaa.
Merkittävin korvauskäytäntöihin liittyvä edistysaskel on näyttelypalkkiomallin eteneminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön kolmivuotisesta näyttelypalkkiokokeilusta keväällä julkaistussa raportissa mallin vakiinnuttamista kannatettiin. Näyttelypalkkion arvioidaan parantavan taiteilijan toimeentuloa ja työllistymistä omassa työssään sekä vahvistavan museoiden taloutta. Valtiovarainvaliokunta esittääkin ensi vuoden valtion talousarviota koskevassa mietinnössään 1 miljoonan euron määrärahaa mallin vakiinnuttamistyöhön.
Tämä on tärkeä askel matkalla kohti näyttelypalkkiomallin realisoitumista. Vuosien yhteistyö Ornamon ja Suomen museoliiton kanssa on ollut avainasemassa, minkä lisäksi asian edistäminen on edellyttänyt sinnikkyyttä myös toiselta puolelta pöytää; päättäjiltä ja virkamiehiltä.
Taiteen ja kulttuurin rahoituksen näkymiä
Suomen Taiteilijaseuran työ asettuu laajempaan viitekehykseen taiteen ja kulttuurin julkisen rahoituksen kehityksestä, johon vaikuttavat lähivuosina koronan lisäksi kuntien talousnäkymät sekä rahapelitoiminnan tuottojen aleneminen.
Huhtikuussa 2021 järjestetään kuntavaalit, joihin myös Taiteilijaseurassa on aktiivisesti valmistauduttu. Kunnat ovat merkittävä taiteen ja kulttuurin rahoittaja; Kuntaliiton mukaan kaupungit ja kunnat järjestävät ja tukevat kulttuuri- ja taidetoimintaa vuosittain lähes 950 miljoonalla eurolla, josta liki 70 prosenttia rahoitetaan kuntien verotuloilla. Kuntatalouden suhdanteilla on suora yhteys taide- ja kulttuurikentän elinvoimaisuuteen.
Taiteen ja kulttuurin perusrahoituksesta yli puolet, noin 250 miljoonaa euroa, tulee rahapelitoiminnan tuotoista, joita ohjataan kentälle opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Taiteen edistämiskeskuksen kautta. Tänä vuonna tuotot ovat laskeneet johtuen paitsi pelihaittojen ehkäisemiseen tähtäävistä toimista, myös koronan vaikutuksesta. Hallituksen mukaan vuosien 2020 ja 2021 osalta tuoton aleneminen kompensoidaan edunsaajille täysimääräisesti, mutta pitkän aikavälin ratkaisut ovat yhä auki. Rahapelituottojen vähenemisen seurauksia selvittämään on asetettu työryhmä, joka tarkastelee asiaa paitsi julkisen talouden myös edunsaajien näkökulmasta. Kulttuurin kentällä on pitkään käyty arvokeskustelua rahoituksen kytköksestä rahapelitoimintaan. Suomen Taiteilijaseuran näkemyksen mukaan taide on peruspalvelu, joka tulisi kokonaisuudessaan rahoittaa valtion budjetista.
Valoa kohti
Vaiherikas vuosi on tulossa päätökseensä ja niin myös koronatalven pimeys. Vuoden lyhintä päivää, talvipäivänseisausta vietetään 21.12. Lisääntyvän valon myötä toivotamme taiteilijoille ja taiteen ystäville hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.
Annukka Vähäsöyrinki
toiminnanjohtaja