Suomen Taiteilijaseura on julkaissut Kaakon taiteen kanssa yhdessä kootun selvityksen taidelainaamoiden toiminnasta ja kehittämisestä. Kuvataiteen alueellisten myyntikanavien kehittäminen – faktoja ja työkaluja taidelainaamojen myynnin edistämiseksi -hankkeessa selvitettiin taidelainaamojen nykytilannetta, toiminnan haasteita ja kehittämiskohteita. Nyt julkaistu selvitys kokoaa hankkeen havainnot yhteen.
Taiteesta ja sen ostamisesta kiinnostuneita asiakkaita palvelee jo nelisenkymmentä taidelainaamoa ympäri Suomen. Kuvataiteilijoille taidelainaamot merkitsevät usein ainoaa jatkuvaa taiteen myyntikanavaa. Taidelainaamot tuottavatkin merkittävää tuloa taiteilijoille: yli 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Suomessa taidelainaamot ovat hyvin saavutettavissa sekä asiakkaiden että taiteilijoiden kannalta. Suomen 50 suurimmasta kunnasta 42:ssä sijaitsee taidelainaamo tai taidelainaamoon on alle 50 kilometrin matka. Taidelainaamoissa on myynnissä yhteensä yli 2300 kuvataiteilijan teoksia.
Suomalainen taidelainaamomalli on ollut toiminnassa lähes 50 vuotta. Selvitykseen sisältyvän kyselytutkimuksen mukaan 64 prosenttia vastaajista tuntee taidelainaamojen toimintaperiaatteen ja pitää sitä hyvänä. Kuitenkin vain viisi prosenttia oli käyttänyt lainaamoiden palveluja. Kyselytutkimus vahvistaa sen, että taidelainaamoilla on mahdollisuuksia tavoittaa huomattavasti enemmän asiakkaita, ja tämän potentiaalin hyödyntäminen tukisi koko kuvataidealaa etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Taidelainaamoille suuri haaste on rahoituksen hankkiminen, sillä rahoittajat eivät tunnista tarpeeksi hyvin niiden toiminnan merkitystä ja mahdollisuuksia.
Kuvataiteilijan ansainta perustuu neljään osa-alueeseen: apurahoihin, myyntiin, palkkatyöhön ja tekijänoikeuskorvauksiin. Kaikkia osa-alueita on tärkeää kehittää, mutta selkeintä kasvupotentiaalia on myyntituloissa. Taidelainaamot tuottavat jo nyt tuloja taiteilijoille, mutta toiminnan edistämiseksi tarvitaan taidelainaamokentän vahvistamista esimerkiksi markkinoinnin, viestinnän sekä toimintatapojen yhtenäistämisen saralla. Toivommekin, että selvitys toimii työkaluna ja kimmokkeena alan yhteiselle kehittämiselle.