Kustannusarvio näyttelypalkkiomallin laajentamiseen on 1,8 miljoonaa euroa, jos malli otettaisiin käyttöön taidemuseoiden lisäksi myös muissa ei-kaupallisissa näyttelytiloissa opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän suositusten mukaisesti. Kustannusarvio on suuntaa antava ja perustuu 45 gallerian tai näyttelytilan antamiin tietoihin tyypillisen vuoden näyttelytoiminnasta.
Suomen Taiteilijaseura on laatinut arvion kustannuksista näyttelypalkkiomallin laajentamiseksi ammattimaisesti toimiviin ei-kaupallisiin gallerioihin ja näyttelytiloihin. Näihin kuuluu esimerkiksi taiteilijavetoisia ja yhdistysten ylläpitämiä gallerioita.
Gallerioille tehdyn kyselyn pohjalta voidaan arvioida, että näyttelypalkkioiden käyttöön ottaminen ei-kaupallisella galleriakentällä kustantaisi noin 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyinen avustus museoille on 1 miljoonaa euroa vuodessa, joten yhteensä laajennetun mallin kustannusarvio olisi 2,8 miljoonaa euroa vuosittain.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ehdotti näyttelypalkkiojärjestelmää taiteilijoille ja näyttelynjärjestäjille kesäkuussa 2021 julkistetussa loppuraportissa. Kuluvana vuonna onkin otettu käyttöön Museoviraston kautta museoille jaettava avustus näyttelypalkkioihin työryhmän suositusten mukaan.
Työryhmän loppuraportissa ehdotetaan, että näyttelypalkkiojärjestelmä otetaan käyttöön museoissa ja myös muissa vastaavissa, epäkaupallisissa näyttelypaikoissa. Tuki kanavoitaisiin Taiteen edistämiskeskuksen toiminta-avustusten kautta. Tämä vaatisi lisärahoitusta.
- Näyttelypalkkioiden käyttöönotto museoissa on ollut tärkeä toimi oikeudenmukaisempien korvauskäytäntöjen eteen. Seuraava looginen askel on palkkiojärjestelmän laajentaminen koskemaan museoiden lisäksi myös taidehalleja, gallerioita, kesänäyttelyitä ja muita vastaavia. Ainoa poikkeus ovat ns. kaupalliset galleriat, eli ne näyttelyt, joiden päätarkoitus ja tärkein rahoitustapa on teosmyynti. Tämä suositus oli olennainen osa jo näyttelypalkkiotyöryhmän loppuraporttia, mutta toistaiseksi lähinnä vain museot ovat pystyneet sitoutumaan järjestelmään ja saaneet siihen rahoitusta, Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki sanoo.
Arvio laadittiin kyselyn pohjalta
Arvio laadittiin suomalaisille ei-kaupallisille gallerioille ja niitä vastaaville näyttelytiloille lähetetyn kyselyn pohjalta. Kyselyssä kartoitettiin gallerioiden vuonna 2019 järjestämien
näyttelyiden määrää, taiteilijoiden määrää näyttelyä kohden sekä näyttelytilojen kokoa. Gallerioilta kysyttiin myös, perivätkö ne näyttelyvuokraa, ja avoimessa vastauskentässä pyydettiin ajatuksia näyttelypalkkioista yleisesti.
Kysely koski vuoden 2019 näyttelyitä, sillä se on viimeisin vuosi johon koronarajoitukset eivät vaikuttaneet. Kysely toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella tammikuussa 2022. Kysely lähetettiin 83 Suomessa toimivalle ei-kaupalliselle, ammattimaisesti toimivalle gallerialle ja näyttelytilalle. Kyselyyn vastasi 45 galleriaa ja näyttelytilaa, eli vastausprosentti oli 54 %.
Gallerioiden ilmoittamien näyttely- ja taiteilijamäärien perusteella laskettiin, mikä olisi tarvittavien näyttelypalkkioiden suuruus. Palkkiot laskettiin opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman näyttelypalkkiotyöryhmän suositusten pohjalta. Suomen Taiteilijaseura on laatinut näihin suosituksiin perustuvan ehdotuksen mallin soveltamiseksi gallerioissa.
Kyselyyn vastanneiden gallerioiden ja näyttelytilojen osalta laskettiin vuosittaisten palkkiosummien keskiarvo galleriaa kohden (17 200 € ilman palkkion sivukuluja*, 21 500 € sivukulujen* kanssa). Sen perusteella arvioitiin kaikkien näyttelypalkkiosummien suuruudeksi yhteensä 1 785 000 € euroa vuodessa (ilman sivukuluja 1 430 000 €).
Kyseessä on suunta-antava arvio kustannuksista. Näyttelyiden määrä ja niihin osallistuvien taiteilijoiden määrä vaihtelee vuosittain, ja myös galleriakentässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia.
- Merkillepantavaa on, että kyselyn avoimissa vastauksissa näyttelypalkkioita kannatettiin lämpimästi. Tosin paljon kiinnitettiin myös huomiota gallerioiden vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, joten todettiin että näyttelypalkkion sivukuluineen pitäisi tulla avustuksena. Muutos tulee luonnollisesti toteuttaa niin, että se ei vaaranna galleriatoiminnan jatkumista vaan takaa elävän kuvataiteen kentän reiluilla pelisäännöillä, sanoo Suomen Taiteilijaseuran va. toiminnanjohtaja Annu Kemppainen.
Kyselyyn vastanneista gallerioista 40 % perii taiteilijoilta näyttelyvuokraa tai -palvelumaksua, 32 % ei peri maksua ja 28 % käytäntö vaihtelee.
- Näyttelypalkkion ajatus on, että työstä kuuluu saada korvaus. Kuvataiteen kentällä asetelma on ollut pitkään jopa käänteinen: kuvataiteilija joutuu itse maksamaan näyttelyn pitämisestä. Taiteilijan näkökulmasta näyttelypalkkioiden laajentaminen olisi merkittävä kulttuurinen muutos sen eteen, että omalla taiteellisella työllä on mahdollista tulla toimeen, puheenjohtaja Teemu Mäki sanoo.
Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Hanna Hannus
hanna.hannus@artists.fi, puh. 050 307 2127
Va. toiminnanjohtaja Annu Kemppainen
annu.kemppainen@artists.fi, puh. 050 532 1470
* Sivukulut tarkoittavat palkkion päälle maksettavaksi tulevia työnantajakuluja tai arvonlisäveroa, mikäli taiteilija laskuttaa näyttelypalkkion. Museoiden näyttelypalkkioavustuksen ehdoissa museoilla on vähintään 20 % omavastuuosuus, joka on voinut sisältää sivukulut. Koska gallerioiden budjetit ovat huomattavasti museoita pienempiä ja vaikeammin ennustettavia, on tässä ehdotuksessa lähdetty siitä oletuksesta, että gallerioiden ja näyttelytilojen osalta näyttelypalkkiomalli kattaisi myös sivukulut. Selkeyden vuoksi tekstissä on kuitenkin eritelty summat myös ilman sivukulujen osuutta.