Suomessa valmistellaan parhaillaan suurinta tekijänoikeuslain uudistusta vuosikymmeniin. Opetus- ja kulttuuriministeriössä laadittu luonnos uudeksi laiksi on taiteilijoiden kannalta heikennys. Suomen Taiteilijaseura on jättänyt lakiluonnoksesta kriittisen lausunnon, ja Taiteilijaseuran juristi Aura Lehtonen avaa tässä blogitekstissä lausunnon keskeisimmät asiat.
Lakiluonnos uudeksi tekijänoikeuslaiksi on herättänyt laajaa kritiikkiä kaikkien alojen taiteilija- ja tekijänoikeusjärjestöissä. Esimerkiksi yli 50 000 luovan alan tekijää edustava Tekijäfoorumi näkee esityksessä niin merkittäviä puutteita, että se on vaatinut esityksen valmistelemista uudelleen. Tähän vaatimukseen yhtyy myös Suomen Taiteilijaseura, joka toimii parhaillaan Tekijäfoorumin puheenjohtajajärjestönä. Taiteilijaseuran oman lausunnon löydät kokonaisuudessaan täältä.
Mistä asiassa on kyse? Tässä kolme merkittävintä syytä kritiikkiin:
1. EU haluaa parantaa taiteilijoiden asemaa, mutta Suomen lakiluonnos ei ota tätä huomioon
Tekijänoikeuslakia on lähdetty uudistamaan, koska EU on säätänyt DSM-direktiivin, joka säätelee tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla. Se täytyy implementoida eli toimeenpanna Suomessa.
EU:n DSM-direktiivi on edistysaskel: se edellyttää parannuksia tekijöiden ja taiteilijoiden asemaan. Sen mukaan on varmistettava, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä myös digialustoilla. Direktiivin yhtenä tarkoituksena on korjata ns. arvokuiluongelmaa.
EU haluaa siis vahvistaa tekijöiden oikeuksia, mutta Suomen lakiluonnos lähtee voimakkaasti teosten käyttäjien (eli esimerkiksi YouTubea tai Spotifyta käyttävien henkilöiden) tarpeista eikä tekijöiden oikeuksista. Jos tämä luonnos toteutuisi sellaisenaan, tekijät ja taiteilijat olisivat jatkossakin heikossa neuvotteluasemassa korvauksista sopiessaan ja sopimuksia tehdessään. Lisäksi lakiluonnoksessa lähes täysin ohitetaan kollektiivinen sopiminen, joka olisi tekijöiden mukaan tehokkain keino varmistaa EU-direktiivin tavoitteiden toteutuminen.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa EU-direktiiviä on tulkittu sen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti eli taiteilijoiden kannalta paljon myönteisemmin kuin Suomessa.
2. Esitys ei huomioi kuvataiteen erityispiirteitä
Lakiluonnoksessa on kohtia, josta puuttuu ymmärrys kuvataiteen erityispiirteistä.
Yksi näistä liittyy museoiden ja muiden kulttuuriperintölaitosten tekijänoikeuksiin. Esitys asettaisi kuvataiteilijat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, millä perusteella teos on kokoelmaan päätynyt. Nyt esityksessä ehdotettu uusi rajoitus voisi jättää ilman tekijänoikeuskorvauksia taiteilijat, joiden teokset on saatu kokoelmiin deponoinnin tai lahjoituksen kautta, vaikka ne ovat varsin yleisiä tapoja hankkia teoksia museon hallintaan tai omistukseen. Kuvataiteen teoksen tekijänoikeudelle voi syntyä huomattavakin arvo, vaikka teosta ei olisi koskaan myyty.
Toinen ongelmallinen kohta koskee teoksen sisällyttämistä toiseen teokseen. Lakiluonnos sallisi tämän edellyttäen, että sisällyttämisellä on teoksessa toisarvoinen merkitys. Ehdotettu säännös olisi laaja tekijänoikeuden rajoitus ja aiheuttaisi huomattavia tulkinnallisia vaikeuksia.
3. Esitys heikentää tekijänoikeuskorvausten saamista opetustilanteista
Lakiluonnoksessa esitetään merkittäviä muutoksia siihen, miten tekijänoikeuskorvaukset määräytyisivät opetuskäytössä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oppimateriaaleissa käytettäviä teoskuvia.
Ehdotettu malli laajentaisi käyttöoikeuksia ja siten heikentäisi taiteilijoiden mahdollisuuksia saada korvauksia opetustoiminnassa hyödynnettävästä kuvamateriaalista. Uusi malli muuttaisi teosten käyttötilanteet entistä epäselvemmäksi myös opettajien kannalta.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Lausuntokierros lakiluonnoksesta päättyi lokakuun lopussa. Seuraavaksi opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee uuden esityksen lausuntokierroksen pohjalta. Tämän jälkeen esitys todennäköisesti etenee hallituksen ja eduskunnan päätettäväksi.
Suomen Taiteilijaseura tekee yhdessä muiden luovan alan järjestöjen kanssa töitä sen eteen, että esityksen puutteet korjataan.
Nämä kentän varsin yhtenäiset vaatimukset ovat merkittävä viesti ministeriölle ja päättäjille: onhan tekijänoikeuslaki kuitenkin lähtökohtaisesti säädetty juuri tekijän suojaksi.
Seuraa viestintää Suomen Taiteilijaseuran uutiskirjeessä ja sosiaalisessa mediassa. Voit myös jakaa tätä kirjoitusta tai Tekijäfoorumin kannanottoa.
Aura Lehtonen
Juristi