Kuvataiteilijoiden vaikea talous- ja työtilanne ei ole helpottanut alkuvuonna 2021, kertoo Suomen Taiteilijaseuran kysely. Huolta lisäävät myös tilanteen pitkittymisestä johtuvat kerrannaisvaikutukset alan näyttely- ja muihin työmahdollisuuksiin.
Kuvataiteilijoiden vaikea talous- ja työtilanne ei ole helpottanut alkuvuonna 2021, kertoo Suomen Taiteilijaseuran kysely. 76 prosentille kyselyyn vastanneista kuvataiteilijoista oli aiheutunut tulonmenetyksiä koronaviruksen ja siitä johtuvien rajoitustoimenpiteiden vuoksi tammi-maaliskuussa 2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 163 kuvataiteilijaa.
Kolmen kuukauden ajalta vastaajien ilmoittamien tulonmenetysten kokonaismäärä oli noin 450 000 euroa. Suhteutettuna kaikkien kuvataiteilijoiden (3 300) lukumäärään, taiteilijakentän tulonmenetysten kokonaissumma alkuvuodelta kohoaa yli 9 miljoonaan euroon. Vaihtelu ilmoitettujen summien välillä oli suurta, yksittäisen vastaajan tulonmenetyksen ollessa 0–40 000 euroa.
”Koronan aiheuttamat tulonmenetykset ovat merkittäviä erityisesti suhteessa kuvataiteilijoiden jo valmiiksi matalaan tulotasoon. Alan lähtökohtaisesti heikko rahoitus voimistaa kriisin vaikutuksia, eikä koronatilannetta voi tarkastella irrallaan muusta kulttuuripolitiikasta”, toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki sanoo.
Vuonna 2020 ja alkuvuonna 2021 kuvataiteilijoiden tulonmenetykset kohdistuivat erityisesti teosmyyntiin (65 %), eri tason opetustehtäviin (64 %) sekä muuhun taiteelliseen työhön tai tulonlähteisiin (39 % vastaajista). Teostilauksiin liittyvistä tulonmenetyksistä ilmoitti 27 % vastaajista.
Avoimissa vastauksissa näkyy taiteilijoiden putoaminen erilaisten, erityisesti yrittäjille suunnattujen, tukimuotojen väliin. Parhaimmassa tilanteessa ovat olleet apurahalla työskentelevät, mutta myös pelkällä apurahalla eläminen on koettu haasteelliseksi.
Hakupaineeseen perustuva malli huomioi erilaiset tulonmuodostuksen tavat
Kyselyssä tulonmenetysten arviointi koettiin usein vaikeaksi, koska kuvataiteilijoiden tulot vaihtelevat eri vuosina merkittävästikin. Peruuntuneiden näyttelyiden ja työtilaisuuksien vaikutuksia teosmyyntiin ja muihin tuloihin on vaikeaa ennakoida. Huolta lisäävät myös tilanteen pitkittymisen kerrannaisvaikutukset alan näyttely- ja muihin työmahdollisuuksiin. Esimerkiksi näyttelyajat kasaantuvat aikaisempien peruuntumisten myötä ja kilpailu näyttelyajoista sekä apurahoista kasvaa.
”Työmahdollisuuksien kaventuminen näkyy kuvataiteilijoiden tuloissa usein viiveellä ja voi vaikuttaa uraan pitkäaikaisesti”, Vähäsöyrinki painottaa.
Yleisimmin korona-avustuksia oli haettu Taiteen edistämiskeskuksesta (64 % vastaajista). Kuvataiteilijat ovat olleet musiikin alan ammattilaisten jälkeen suurin hakija- ja saajaryhmä Taiken korona-avustuksissa. Kuvataiteen näkökulmasta hakupaineeseen perustuva jakomalli huomioi yhdenvertaisesti eri alojen erilaiset tulonmuodostuksen tavat.
”Kuvataiteessa esimerkiksi vuosia valmistellun ja lopulta peruuntuneen näyttelyn menetettyä teosmyyntiä voi olla mahdotonta todentaa aiempien tulojen perusteella. Ammattilaisuutta ei kuvataiteessa, kuten ei monilla muillakaan taiteenaloilla, määritellä tulojen perusteella”, Annukka Vähäsöyrinki sanoo.
Vuosina 2020–2021 vastaajille oli myönnetty avustuksia yhteensä noin 280 000 euron edestä, joskaan kaikki eivät ilmoittaneet summaa. Yleisin myönnetty avustus taiteilijaa kohden oli 3 000 euroa. Kokonaisjoukkoon suhteutettuna kuvataiteilijoiden saamat korona-avustukset ovat noin 5,7 miljoonaa euroa. Myönnetyt avustukset huomioiden, koronan aiheuttamat kuvataiteilijoiden kokonaistulonmenetykset vuosilta 2020–2021 ovat arviolta 25 miljoonaa euroa.