Takana ovat jälleen yhdet hallituksen budjettineuvottelut, joiden pohjalta on tällä viikolla julkaistu valtion talousarvioesitys vuodelle 2022. Kuvataiteen alalle tulokset ovat kaksijakoiset: näyttelypalkkio on merkittävin kuvataiteen rahoitukseen liittyvä uudistus moneen vuoteen, mutta kulttuurialan kokonaisrahoituksen tulevaisuus on edelleen hämärän peitossa, kirjoittaa toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki.
Näyttelypalkkiomallin vakiinnuttaminen tärkeä onnistuminen
Kuvataiteen toimialan näkökulmasta merkittävin uusi lisäys liittyy näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen, jolle on osoitettu miljoonan euron rahoitus vuodelle 2022. Ensimmäinen askel kohti mallin vakiinnuttamista otettiin jo vuoden 2021 talousarviossa määritetyn 1 miljoonan euron kertasatsauksen myötä. Nyt suuntana on, että uuden budjettipäätöksen seurauksena mallille löytyy pysyvä, jokavuotinen rahoitus. Mallin vakiintuminen vahvistaa merkittävällä, uudella tavalla taiteilijoiden toimeentuloa ja yhtenäistää alan sopimus- ja korvauskäytäntöjä. Näyttelypalkkio täydentää tekijänoikeudellista näyttelykorvausta, niin kutsuttua Kuvasto-korvausta, jonka taiteilija saa teostensa julkisesta esittämisestä.
Riihen alla huolta ja huomiota herätti yksityisen kopioinnin hyvitykseen kaavailtu lasku 11 miljoonasta 7 miljoonaan. Hyvitysmaksuilla rahoitetaan muun muassa AVEKin kautta av-alan tuotantoja, mukaan lukien mediataidetta, noin 2,5 miljoonalla eurolla vuosittain. Valtion talousarvioesityksessä leikkaussuunnitelmasta on kuitenkin luovuttu ja yksityisen kopioinnin hyvitykseen on luvassa 11 miljoonaa euroa entiseen tapaan.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa, että kulttuurin tekijöiden toimeentulo on olennainen kysymys. Ministeri pitää sekä yksityisen kopioinnin hyvityksen tason turvaamista että näyttelypalkkiomallin jatkorahoitusta erittäin myönteisinä päätöksinä.
Kuvataiteen rahoitus polkenut pitkään paikoillaan
Valtion budjetissa kuvataiteilijoille erityisen keskeisiä määrärahoja ovat taiteilija-apurahat sekä kuvataiteen näyttöapurahat. Koska kuvataiteen alalla työsuhteinen työ on epätyypillistä, työskentelyyn ja elämiseen kohdistuvan suoran taiteilijatuen merkitys korostuu. Taiteilija-apurahan suuruus vuonna 2022 on 2 039,63 euroa kuukaudessa. Vaikka apurahan tasoa on saatu nostettua viime vuosina joitakin satoja euroja, se on yhä merkittävästi jäljessä suomalaisten mediaaniansiosta, joka on noin 3 000 euroa kuukaudessa. Myös apurahojen määrään kaivataan korotuksia: tänä vuonna kuvataiteessa taiteilija-apurahan hakijoita oli ennätysmäärä, ja heistä vain alle 7 prosenttia sai myönteisen päätöksen.
Kuvataiteen näyttöapurahoihin osoitettava määräraha pysyy ennallaan ensi vuonna. Näyttöapuraha myönnetään kuuden kuukauden pituisena ja sen suuruus on noin 1 900 euroa kuukaudessa.
Ilman työsuhteista työtä myös eläkekertymä jää monilla taiteilijoilla pieneksi ja nykyisellään taiteilijoiden eläkejärjestelmä on hajanainen. Tätä kompensoidaan valtion ylimääräisillä taiteilijaeläkkeillä, joiden määrä ja taso pysyvät vuonna 2022 entisellään. Täyden taiteilijaeläkkeen taso on vajaa 1387,7 euroa kuukaudessa ja valtion budjetista varataan vuosittain 51 täyttä eläkettä vastaava määräraha. Valtaosa hakijoista jää tällä hetkellä kuitenkin vaille eläkettä, ja asian merkitys tulee tulevina vuosina vain korostumaan väestön ikääntyessä. Suomen Taiteilijaseuran näkemyksen mukaan eläkkeiden lukumäärää tulisi lisätä sadalla kappaleella vuodessa torjumaan paremmin taiteilijoiden vanhuusköyhyyttä.
Rakentamisen prosenttiperiaatteen edistämiseen osoitetaan talousarviossa puoli miljoonaa euroa kuten myös aikaisempina vuosina. Julkinen taide on ollut jo pitkään hyvässä nosteessa; toimijakenttä on monipuolistunut ja ammattimaistunut ja tilaushankkeiden määrä on ollut kasvussa. Julkisen taiteen edistämiselle on löytynyt poliittista tukea oikealta ja vasemmalta, sillä taiteen prosenttiperiaatteen edistäminen ja laajentaminen ovat päässeet kirjauksena kolmeen viimeiseen hallitusohjelmaan.
Taidemarkkinat ovat Suomessa pienet ja taidemuseoilla on tärkeä rooli taiteen ostajina. Taidemuseoiden ostomäärärahat ovat kuitenkin harmillisen pienet suhteessa siihen, kuinka paljon kiinnostavaa ja korkeatasoista nykytaidetta museoiden tulisi kyetä hankkimaan ja säilyttämään tuleville sukupolville. Kansallisgallerian kokoelman kartuttamiseen varattu määräraha, 739 000 euroa, pysyy ensi vuonna ennallaan.
Huolena rahapelitoiminnan tuotonlasku
Suurin koko taide- ja kulttuurialan julkista rahoitusta koskeva kysymys liittyy rahapelitoiminnan tuotonlaskuun. Hallitus on käynnistänyt parlamentaarisen valmistelutyön rahapelitoiminnan uudelleenjärjestämiseksi vuodesta 2024 alkaen, ja asiaa koskevat päätökset on määrä tehdä kevään 2022 kehysriihessä. Sillä aikaa kulttuuriala joutuu etenemään sumussa epätietoisena tulevien leikkausten kohdentumisesta.
Kuvataiteen toimialan julkinen tuki on tällä hetkellä vain 1 % valtion kulttuuribudjetista ollen jäljessä muiden taiteenalojen rahoituksesta. Suomen Taiteilijaseura on esittänyt yhdessä Framen kanssa, että odotettavissa olevat kulttuuribudjetin leikkaukset on suhteutettava taiteenalojen lähtötilanteeseen ja olemassa olevaan rahoitukseen. Kuvataiteen toimialalla ei ole mistä leikata. Toivottavin lopputulos tietenkin olisi, että vasta koronasta toipumaan lähtevä kulttuuriala säästyisi kokonaan leikkauksilta.
Lähtökohtaisesti Suomen Taiteilijaseura kannattaa rahapelitoiminnan kokonaisuudistusta, jossa rahapelituotot ohjattaisiin suoraan valtion kassaan ja edunsaajien rahoitus järjestettäisiin osana valtion yleiskatteista budjettia. Muutoksessa keskeistä on turvata edunsaajien rahoituksen taso sekä ennakoitavuus hallituskausien yli.
Valtion budjetti hyväksytään lopullisesti eduskunnan täysistunnossa loppuvuodesta.
Suomi, jossa kuvataiteilija tulee toimeen työllään
Suomen Taiteilijaseuran tavoitteena on nostaa kuvataiteen julkinen rahoitus yhdenvertaiseen asemaan muiden taiteenalojen kanssa. Taloudellista lisäpanostusta kaivataan paitsi suoraan taiteilijatukeen myös kuvataiteen valtakunnallisen yhteisöverkoston toiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Myönteinen askel tähän suuntaan on otettu tänä syksynä, kun Taike on avannut kolmivuotiset yhteisöavustukset ensi kertaa haettavaksi esittävien alojen lisäksi kaikille taiteenaloille. Vahvat yhteisöt lisäävät suoraan myös kuvataiteilijoiden toimeentulo- ja ansaintamahdollisuuksia, kun uudenlaisia työllistäviä rakenteita pääsee syntymään kuvataiteen alalle.
Annukka Vähäsöyrinki
Toiminnanjohtaja