The Finnish visual arts scene is vibrant and diverse. Finland is home to roughly 3300 professional visual artists, 116 art galleries and 67 art museums, and each year it hosts about 40 visual arts events. Approximately 4.8 million visits are made to visual arts events and galleries each year.
Visual arts means art forms such as painting, drawing, printmaking, sculpture, photography, media art, environmental art, conceptual art and light art. Also sonic art and performance art is often included in the visual arts. Many visual artists work combing different forms and techniques.
In Finland visual artist’s income often comes from several sources, such as artistic activities (salary and remuneration, grants, sales profits), other art-related activities (e.g. teaching) and non-art related activities, which are usually practised to fund artistic work. Other revenues, such as copyright royalties and social security benefits, are also considered sources of income. There are only a few institutions or organisations that directly employ visual artists in Finland, which is why most artists are self-employed.
Visual arts education is offered at all educational levels, and visual artists are, on average, highly educated. University-level education in fine art is offered by the Academy of Fine Arts of the University of the Arts Helsinki and the School of Arts, Design and Architecture of Aalto University. The Faculty of Art and Design of the University of Lapland offers a degree in Applied Visual Arts. Visual artist degree (Kuvataiteilija AMK) is offered also at LAB University of Applied Sciences, Turku University of Applied Sciences, SAMK University of Applied Sciences, Novia University of Applied Sciences and Lapland University of Applied Sciences.
Visual arts are supported by the public sector, such as the government and municipalities, as well as the private sector, such as foundations and associations. Funds are provided in different forms, such as grants awarded directly to artists, benefits allocated for associations and organisations and indirect benefits, such as tax breaks. Public funds for visual arts and artists are mostly generated through lottery (Veikkaus) profits.
Professional visual artists are represented by national and regional artists’ associations. You can find more information about Artists' Association of Finland's member organisations here (link). Significant associations include also Frame Contemporary Art Finland, the advocate for Finnish contemporary art; Kuvasto ry, the copyright society for artists working in the field of visual arts; The Finnish Artists’ Studio Foundation, which secures and offers reasonably rated working facilities and studio apartments for visual artists; AV-arkki, the Centre for Finnish Media Art, and Globe Art Point; the advocate and representative of foreign-born artists and cultural workers in Finland.
Kuvataiteen eri lajeja ovat maalaustaide, taidegrafiikka, piirustustaide, kuvanveisto, valokuvataide sekä media-, video-, ympäristö-, käsite- ja valotaide. Lisäksi usein esimerkiksi äänitaide ja performanssi lukeutuvat kuvataiteen piiriin. Monet kuvataiteilijat työskentelevät yhdistellen eri ilmaisutapoja ja tekniikoita.
Kuvataiteilijan toimeentulo muodostuu useimmiten monesta lähteestä: taiteellisesta toiminnasta (teosmyynti, apurahat, palkat ja palkkiot), taiteeseen liittyvästä muusta työstä (esim. opetustehtävät), sekä muusta kuin taiteelliseen toimintaan liittyvästä työstä. Lisäksi tuloa kertyy esimerkiksi tekijänoikeuskorvauksista ja sosiaaliturvaetuuksista.
Kuvataiteilijoita suoraan työllistäviä rakenteita tai organisaatioita on Suomessa vähän, minkä vuoksi valtaosa kuvataiteilijoista työskentelee vapaina taiteilijoina ja itsensätyöllistäjinä. Kuvataiteilijoiden veronalaisten vuositulojen mediaani on noin 20 200 euroa sisältäen apurahat.
Kuvataiteen opetusta tarjotaan Suomessa kaikilla koulutusasteilla, ja kuvataiteilijat ovat keskimäärin korkeasti koulutettuja. Jopa 96 % kuvataiteilijoista on suorittanut oman alansa ammatillisen tutkinnon. Yliopistotasoista koulutusta tarjoavat Taideyliopiston Kuvataideakatemia ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa kuvataidetta voi opiskella sivuaineena, mutta sillä ei ole omaa koulutusohjelmaa.
Kuvataiteilijan AMK-tutkinnon voi suorittaa Turun ammattikorkeakoulussa, LAB-ammattikorkeakoulussa, SAMK Kankaanpään taidekoulussa, Lapin ammattikorkeakoulussa sekä Yrkeshögskolan Noviassa.
Kuvataidetta tukevat julkiset tahot, kuten valtio ja kunnat, sekä yksityiset toimijat, kuten säätiöt ja yhdistykset. Tukimuotoja on erilaisia: taiteilijoille suunnattuja apurahoja, yhteisöille ja instituutioille suunnattuja tukia sekä välillisiä tukia, kuten veropoliittisia ratkaisuja. Julkiset avustukset kuvataiteelle ja kuvataiteilijoille ohjataan suurelta osin rahapelitoiminnan tuotoista.
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tuore selvitys Mahdollisesti kulttuuria? Valtion kulttuurirahoitus Suomessa vuonna 2019 julkisen tuen jakautumisesta eri taiteenaloille osoittaa, että visuaalisten taiteiden osuus valtion kulttuurirahoituksesta on 1 % (15,57 ME). Taidemuseotoimintakin (37,1 miljoonaa, 2,8 %) mukaanlaskettuna alan osuus on alle 4 %.
Suomessa toimii 116 taidegalleriaa, 67 taidemuseota ja 39 taidelainaamoa, minkä lisäksi vuosittain järjestetään noin 40 kuvataidetapahtumaa.
Kuvataiteilijan ammatillisina yhteisöinä toimivat muun muassa valtakunnalliset ja alueelliset taiteilijärjestöt. Suomen Taiteilijaseuran valtakunnallisista jäsenliitoista löydät lisätietoa Seura-sivulta. Luettelo paikallisista taiteilijayhdistyksistä on Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton verkkosivuilla.
Tärkeitä ammattikuvataiteilijan kumppaneita ovat myös esimerkiksi nykytaiteen tiedotuskeskus Frame Contemporary Art Finland, visuaalisen alan tekijänoikeusjärjestö Kuvasto ry, työtiloja ylläpitävä Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö, ulkomaalaissyntyisten taiteilijoiden ja taidetyöntekijöiden yhteistyöjärjestö Globe Art Point sekä mediataiteen levityskeskus AV-arkki.
Suomalaisiin kuvataidekohteisiin – taidegallerioihin, taidemuseoihin ja kuvataidetapahtumiin – tehdään 4,8 miljoonaa käyntiä vuosittain.
Nykytaiteen tiedotuskeskus Frame toimittaa ja julkaisee vuosittain kuvataiteen tilastot. Taidegalleriatilaston sekä taidemuseoiden ja taidetapahtumien käyntimäärät löydät Framen sivuilta.
Taide- ja kulttuuripolitiikka
Maria Hirvi-Ijäs, Sakarias Sokka: Suomen taide- ja taiteilijapolitiikka 2019. Cupore, 2019.
Emmi Lahtinen, Marjo Mäenpää, Sirene Karri ja Ari Kurlin Niiniaho. Avaus. Ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asema Suomessa. Cuporen verkkojulkaisuja 63. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, 2020.
Susanna Haanpää, Samuli Manu, Kirsi Siltanen: Taiteen ja kulttuurin toimialan tilasto- ja tietoperusta. Nykytila ja kehittämisehdotukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:13.
Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat: Työryhmän esitys taide- ja taiteilijapolitiikan keskeisiksi tavoitteiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2018.
Taiteen rahoitus
Maria Hirvi-Ijäs, Sari Karttunen, Sakarias Sokka, Vappu Renko, Emmi Lahtinen. Visuaaliset taiteet Suomessa. Selvitys toimialan rahoituksesta, rakenteista ja kehittämistarpeista. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, 2023.
Olli Jakonen, Ari Kurlin Niiniaho, Katja Oksanen-Särelä & Sakarias Sokka. Mahdollisesti kulttuuria? Valtion kulttuurirahoitus Suomessa vuonna 2019. Cuporen työpapereita 13. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, 2021.
Sakarias Sokka ja Olli Jakonen. Taidepolitiikan kepit ja porkkanat. Taiteen edistämiskeskuksen toiminta-avustukset taiteenalojen yhteisöille 2013-2019. Cuporen verkkojulkaisuja 58. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, 2020.
OKM. Esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:1.
Sitra. KulttuuriVOS teesit ja rahoituksen periaatteet. Sitra, 2017.
Taiteen ja kulttuurin valtionavustuspolitiikan uudistus. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016: 17.
Pauli Rautiainen, Taija Roiha ja Kaija Rensujeff. Taiteen ja kulttuurin barometri 2015. Taiteen toimintaympäristö ja rahoitus. Cupore, 2015.
Suomen Kulttuurirahasto: Rahan kosketus – miten taidetta Suomessa rahoitetaan? SKR, 2015.
Taiteilijan työ ja toimeentulo
Maria Hirvi-Ijäs, Sakarias Sokka, Kaija Rensujeff, Tiina Kautio ja Ari Kurlin. Taiteen ja kulttuurin barometri 2019. Taiteilijoiden työ ja toimeentulon muodot. Cuporen verkkojulkaisuja 57. Cupore ja Taiteen edistämiskeskus, 2020.
Maria Hirvi-Ijäs, Sakarias Sokka, Kaija Rensujeff, Ari Kurlin. Taiteen ja kulttuurin barometri 2018. Taiteilijoiden ja taiteen liikkuvuus. Cupore, 2019.
Laura Lehenkari. Taiteilijoiden eriarvoisuus – Tutkimus menestyksen kasautumisesta suomalaisten kuvataiteilijoiden keskuudessa 2000-luvulla. Turun yliopisto, 2018.
Maria Hirvi-Ijäs, Sakarias Sokka, Eero Koski, Kaisa Rensujeff, Pauli Rautiainen, Taija Roiha. Taiteen ja kulttuurin barometri 2017. Nuoret taiteentekijät. Cupore, 2018.
Maria Hirvi-Ijäs, Kaija Rensujeff, Sakarias Sokka, Eero Koski. Taiteen ja kulttuurin barometri 2016. Taiteilijan työskentelyedellytykset muutoksessa. Cupore, 2017.
Kaija Rensujeff. Taiteilijan asema 2010 – Taiteilijakunnan rakenne, työ ja tulonmuodostus. Taiteen edistämiskeskus, 2014.
Näyttelytoiminta
Saavutettavaa taidetta: Selvitys taidelainaamoiden nykytilanteesta Suomessa. Suomen Taiteilijaseura, 2018.
Kaisa Herranen (toim.) Taidegalleriatilasto 2016. Pilottiselvitys suomalaisten gallerioiden toiminnasta ja tilastoinnista. Frame Contemporary Art Finland, 2017.
Taidenäyttelyiden järjestämiseen liittyvistä sopimus- ja korvauskäytännöistä; Työryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016.
Hanna Hannus. Selvitys Pohjoismaiden ja muutaman muun maan näyttelypalkkioista ja -korvauksista. Suomen Taiteilijaseura, 2015.
Taidekoulutus
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu 2016:23: Ehdotus uudeksi ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeksi. OKM, 2016.
Pauli Rautiainen, Taija Roiha. Taidealojen korkeakoulutus Suomessa. Cupore, 2015.
Marja Hollo, Susanna Smahl. Kulttuurialan koulutusselvitys. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistutuksia ja selvityksiä 2015:20.