Call for Action: Kohti yhdenvertaisempaa kuvataiteen kenttää

 

Read the English translation: Call for Action: Towards a more equal visual arts scene

Joukko taidekentän toimijoita lähestyi taide- ja kulttuurialan toimijoita aiemmin tänä vuonna Call for Action -vetoomuksella, joka haastaa ja kannustaa organisaatioita arvioimaan ja kehittämään omaa antirasistista toimintaansa ja yhdenvertaisuutta. Kiitämme vetoomuksen laatijoita tarpeellisesta aloitteesta.

Tässä vastauksessa reflektoimme Suomen Taiteilijaseuran toiminnan eri osa-alueita yhdenvertaisuuden ja antirasismin näkökulmasta. Tasa-arvoisemman taidekentän edistäminen on jatkuvaa työtä, ja myös meidän vastuullamme.

Oheinen teksti on jaoteltu vetoomuksen sisältämien osioiden mukaan. Vetoomukseen ja siihen sisältyviin kysymyksiin voi tutustua täällä: https://callforaction2020.tumblr.com/suo

Otamme mielellämme vastaan palautetta, kommentteja ja lisäkysymyksiä toiminnastamme. Yhteystietomme löydät täältä.


Inklusiivisuus ja turvallisempi tila

Suomen Taiteilijaseura on kuvataiteen vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö, joka edustaa yli 3 000 ammattitaiteilijaa. Seuran tehtävänä on valvoa ja edistää kuvataiteilijoiden asemaa, työllistymistä ja työn tekemisen edellytyksiä sekä vahvistaa taiteen merkitystä yhteiskunnassa. Toteutamme tehtäväämme aktiivisen edunvalvontatyön kautta, vaikuttamalla kulttuuripoliittiseen päätöksentekoon sekä tarjoamalla palveluita, tukea ja tietoa kuvataiteilijan ammatissa toimimiseen. Tarjoamme ajankohtaista tietoa alasta ja kehitämme kuvataidekentän käytäntöjä ja rakenteita.

Suomen Taiteilijaseurassa laaditaan parhaillaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jonka valmistelu on käynnistynyt loppuvuodesta 2019. Vuoden aikana niin seuran henkilökunta kuin luottamushenkilöstö on perehtynyt ja keskustellut yhdenvertaisuudesta ja antirasismista sekä yhteiskunnallisella tasolla että omaan toimintaamme liittyen – niin yksittäisten hankkeiden kuin strategisella, toiminnan muotoja ja tapoja määrittävällä tavalla. Myös parhaillaan käynnissä olevassa seuran viisivuotisstrategian suunnittelutyössä käsitellään moninaisuus-, yhdenvertaisuus- ja saavutettavuusasioita osana STS:n toimintaa.

Myös lainsäädäntö ja valtion rahoituskriteerit edellyttävät julkisrahoitteisia organisaatioita edistämään yhdenvertaisuutta. Tunnistamme myös mahdollisuuden ja velvollisuuden pitää moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämistä esillä taiteilijapoliittisessa vaikuttamistyössämme.

Suomen Taiteilijaseurassa on koottu tasa-arvosuunnitelmaa valmisteleva työryhmä, johon kuuluu sekä henkilöstön että hallituksen edustajia. Yhdenvertaisuustyössä ovat mukana myös STS:n jäseniä olevat valtakunnalliset taiteilijajärjestöt: Muu ry, Taidemaalariliitto, Suomen Kuvanveistäjäliitto, Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto, Suomen Taidegraafikot ja Valokuvataiteilijoiden liitto. Suunnitelma valmistuu vuonna 2021 ja se tulee olemaan julkinen.

Suomen Taiteilijaseuran tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman valmistelutyö käynnistyi loppuvuodesta 2019 Kulttuuria kaikille -palvelun Moninaisuusagentti-koulutukseen liittyneellä työpajalla, johon osallistui henkilökuntaa ja hallituksen jäseniä Suomen Taiteilijaseurasta ja sen jäsenjärjestöistä. Myös keväällä 2021 toteutetaan yhdenvertaisuutta ja antirasistisia toimia käsittelevä yhteinen koulutustilaisuus, jonka pitää ulkopuolinen asiantuntija. Henkilökunnalla on myös mahdollisuus perehdyttää ja kouluttaa itseään työajalla.


Syksyllä 2019 järjestetyn työpajan tuloksena laadittiin neljä suositusta STS:lle ja jäsenliitoille yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistämiseksi, joita viedään eteenpäin Suomen Taiteilijaseuran tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa.

  1. Tehdään yhteistyötä eri taustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien taiteilijoiden ja asiantuntijoiden kanssa.
  1. Kehitetään henkilökunnan ja luottamustoimihenkilöiden osaamista ja tietoisuutta vähemmistöistä. Koulutetaan henkilöstöä yhdenvertaisuusasioissa.
  1. Pyritään ajattelemaan uusin ja totuttujen tapojen ulkopuolelta esimerkiksi viestinnässä, rekrytointiprosesseissa, yleisötyössä, näyttelykäytännöissä ja muissa toimintatavoissa.
  1. Tuodaan eri vähemmistöjä ja erilaisia tekijöitä esille työssä ja organisaation toiminnassa (näyttelyt, asiantuntijat, nimitysprosessit, keskustelutilaisuudet ja muut tapahtumat, viestinnän sisällöt ja representoimat tekijät, kieli).

Sekä työpajassa että sisäisissä keskusteluissa on perehdytty moninaisuuden ja saavutettavuuden eri osa-alueisiin, käsitteisiin ja näkökulmiin erityisesti STS:n ja liittojen toiminnan näkökulmasta. Samalla on kartoitettu nykytilannetta, kokemuksia, tarpeita ja keinoja yhdenvertaisuuden lisäämiseen STS:n ja sen jäsenliittojen toiminnassa tulevaisuudessa. Niin henkilökunta kuin hallitus tunnistaa asian relevanttiuden ja tärkeyden. Tavoitteena on, että inklusiivisemmat toimintatavat jalkautuvat konkreettisesti ja systemaattisesti seuran toiminnan eri tasoille, niin päätöksentekoprosesseihin kuin toiminnan ja ohjelmiston suunnitteluun. Tunnistamme, että toimintatavoissamme on paljon kehitettävää, ja työ yhdenvertaisuuden eteen on oltava jatkuvaa.

Kuluneena vuonna STS on osallistunut erityistä tukea tarvitsevien sekä vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden koulutus- ja työskentelyedellytysten lisäämiseen ja raja-aitojen tunnistamiseen liittyviin hankkeisiin. Seuran toiminnanjohtaja on ollut kolmivuotisen Vertaistaiteilijat-hankkeen ohjausryhmässä ja viestintäpäällikkö Matkalla-hankkeen ohjausryhmässä. Seuran puheenjohtaja on osallistunut puhujana Rinnakkaiset taidemaailmat -erityistaidetoiminnan verkostoseminaariin sekä Matkalla-hankkeen loppuseminaariin. Yhteistyötä näiden toimijoiden kanssa halutaan jatkaa myös vastaisuudessa.


Rekrytointi

Suomen Taiteilijaseuran henkilötyövuosimäärä on 3,6. Lisäksi seurassa työskentelee vaihtuvia harjoittelijoita.

Seuran rekrytointikäytännöissä ei ole erikseen huomioitu etnistä moninaisuutta. Asiaan tullaan kiinnittämään huomiota kannustamalla vastaisuudessa työpaikka- ja harjoittelupaikkailmoituksissa eri taustoista tulevien hakijoiden mahdollisuutta hakea tehtävää. On tärkeää arvioida jokaisen tehtävän kohdalla, onko suomen kieli edellytys tehtävän hoitamiselle ja voiko rekrytoinnin toteuttaa anonyymina. Myös rekrytointi- ja tiedotuskanavia tulee miettiä monipuolisemmin.


Valkoisuuden purkaminen instituutioissa

Suomen Taiteilijaseuran tekemä kuvataiteen edunvalvonta koskee kaikkia Suomessa työskenteleviä kuvataiteilijoita. Eri taustoista tulevilla taiteilijoilla on kuitenkin erilaisia lähtökohtia ja rajoituksia osallistua kentän toimintaan. Huomiota tulee kiinnittää myös kohdennettuihin toimiin, joilla voidaan madaltaa mahdollisia esteitä toimia kentällä tasa-arvoisesti. Tiedetään, että näitä voivat olla esimerkiksi taidekoulutukseen pääsy sekä mahdollisuus hakea työtilaisuuksia ja apurahoja.

Taiteilijoilla on myös erilaisia tarpeita tai prioriteetteja sen suhteen, millaisia palveluita tai tukea kuvataiteilijana toimimiseen tarvitsee. Suomen Taiteilijaseura pyrkii paremmin tunnistamaan ja tietoisesti purkamaan näitä ennakko-oletuksia ja oman position vaikutusta toimintatapoihin. Tätä tehdään myös osallistumalla työryhmiin ja koulutuksiin, sekä oppimalla itse enemmän erilaisilta taiteilijapoluilta kentälle tulevista tekijöistä ja heidän tarpeistaan. Kaikkia jäsentaiteilijoita myös palvellaan yhdenmukaisesti riippumatta taiteilijan taustoista, kielestä tai muista ominaisuuksista.

Erityisesti taiteilijajärjestöissä tulisi kiinnittää huomiota siihen, onko Suomessa työskentelevällä hyvin monimuotoisella ja laajalla joukolla kuvataiteilijoita yhtäläiset mahdollisuudet päästä liittojen jäseneksi ja sen myötä STS:n jäsenpalveluiden piiriin. Tätä on jo pyritty parantamaan esimerkiksi viestinnän keinoin, tekemällä yhteistyötä eri kulttuurialan organisaatioiden kanssa ja osallistumalla työpajoihin, keskusteluihin ja työryhmiin. Asiaa tulee seurata ja arvioida tiiviisti.


Yleisötyö ja yleisöjen lähestyminen

Suomen Taiteilijaseuralla on useita kohderyhmiä, joille seuran toiminnan eri osa-alueet on kohdistettu; esimerkiksi taiteilijat ja muut kuvataiteen ammattilaiset, taideorganisaatiot, päättäjät ja virkamiehet, rahoittajat sekä media. Erilaisten kohderyhmien ja yleisöjen tavoittamisessa ja tarpeiden huomioimisessa on kehitettävää esimerkiksi viestinnän ja ohjelmasisältöjen saralla.

Kielikysymykset ja sitä kautta saavutettavuuden lisääminen on tunnistettu keskeiseksi kehityskohteeksi. Englanninkielisten sisältöjen puute on tiedostettu ja sitä on lisätty, jotta nykytaiteen moninainen ammattilaiskenttä tavoitettaisiin nykyistä paremmin. Tällä hetkellä osa tapahtumistamme ja tuottamastamme sisällöstä on saavutettavissa muulla kuin suomen kielellä. Kielivalintoja harkitaan aina tapauskohtaisesti ja pyritään mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan sisältöjä monikielisesti. Yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden toteutuminen edellyttää myös taloudellista panostusta. Viestinnän monikielisyys, sisältöjen saavutettavuus ja esimerkiksi tilaisuuksien erityisjärjestelyt vaativat myös budjetointia.


Representaatio ja sisällöt

Suomen Taiteilijaseuran toiminnassa kehittämisen kohde moninaisuuden edistämisessä on kohdassa 1 mainitun työpajan tuloksena syntyneet kehitysehdotukset. Eri taustoista tulevien taiteilijoiden ja asiantuntijoiden esiin nostaminen, erilaisiin päättäviin asemiin ehdottaminen sekä yhteistyökumppanuudet ovat tarpeellinen keino lisätä representaatiota.

STS nimittää kuvataiteilijoita ehdokkaiksi tai edustajiksi moniin toimielimiin, työryhmiin ja taidekilpailujen juryihin. Monimuotoisuus ja erilaisista taustoista tulevat taiteilijat pyritään huomioimaan näissä nimitysprosesseissa, tiedostaen representaatiokysymykset. Nimitysehdotuksissa seurataan, miten ehdotuksissa toteutuu yhdenvertaisuus: onko mukana eri taustoista tulevia kandidaatteja, eri sukupuolista, eri taiteellisen uran vaiheista, eri puolilta Suomea ja eri kuvataiteen lajeista.

Myös viestinnässä ja esimerkiksi Taiteilija-lehden aihevalinnoissa ja uutisoinnissa tiedostetaan tarve tuoda paremmin esiin suomalaisen taidekentän moninaisuus. Viestinnässä tärkeä kehityskohde vuoden aikana on ollut saavutettavuus niin viestinnän kielen ja sisältöjen kuin viestintäkanavien teknisten ominaisuuksien osalta. Saavutettavuutta pyritään edistämään systemaattisesti ja huomioimaan erilaiset käyttäjäryhmien tarpeet viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Olemme sitoutuneet noudattamaan EU:n saavutettavuusdirektiiviä digitaalisista verkkosisällöistä. Seuran verkkosivut artists.fi, julkisen taiteen verkkosivu julkinentaide.fi, kuvataiteilijamatrikkeli.fi sekä Taiteilija-verkkolehti taiteilijalehti.fi on saavutettavuusauditoitu vuonna 2020 tai auditoidaan alkuvuoden 2021 aikana.

Taiteellisia sisältöjä, näyttelyitä ja muuta säännöllistä ohjelmistoa esittävät omia gallerioita ylläpitävät Suomen Taiteilijaseuran jäsenliitot. Yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskysymysten huomioiminen ja edistäminen esimerkiksi taiteilijajäsenistön ja ohjelmiston kohdalla liittojen tilanne vaihtelee: osan jäsentoiminnassa ja ohjelmistossa taiteilijakentän moninaisuus on pyritty huomioimaan, ja toimintaa ja viestintää on tarjolla esimerkiksi monikielisesti.

Osa liitoista on laatinut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman, osalla se on parhaillaan työn alla. Kaikki liitot ovat osoittaneet kiinnostuksensa osallistua esimerkiksi osana Suomen Taiteilijaseuran yhdenvertaisuustyötä järjestettäviin työpajoihin, joita vetää ulkopuolinen asiantuntija. Myös liitot tunnistavat tarpeen kehittää palveluitaan ja sisältöjään kentän moninaisuuden paremmin huomioivaksi ja ottamaan yhdenvertaisuuskysymykset huomioon toimintansa suunnittelussa.


Viestintä ja läpinäkyvyys

Suomen Taiteilijaseuran toimintasuunnitelmat ja -kertomukset ovat julkisia asiakirjoja. Nimitysprosesseissa pyritään huomioimaan vaihtuvuus ja asiantuntemus siten, että samoja henkilöitä ei nimitetä päättäviin asemiin useaan kertaan, ja henkilön asiantuntemus ja soveltuvuus kyseiseen tehtävään tai luottamustoimeen on keskeisin kriteeri. Nimityspäätöksissä on erityisesti kuluneen vuoden aikana tarkasteltu myös yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuusnäkökulmia ehdokkaita tai edustajia nimettäessä. Perusteluja nimityksistä voi myös pyytää suoraan seurasta. Päätöksenteosta vastaa seuran hallitus.

Rekrytointien valintakriteerit ovat kaikkien nähtävissä.

Organisaation rahoitus ja yhteistyökumppanit ovat julkista tietoa ja niistä viestitään kootusti ja avoimesti vähintään kunkin toimintavuoden toimintakertomuksissa. Rahoitusta ja yhteistyökumppaneita koskeviin kysymyksiin vastataan avoimesti ja annetaan tarkennettuja tietoja pyydettäessä.

Kaikki palaute ja kritiikki käsitellään ja sen kautta reflektoidaan, onko toiminnassa tapahtunut virheitä. Jos on, niitä pahoitellaan julkisesti tai palautteen antajalle. Toimintatapoja pyritään kehittämään ja muuttamaan kritiikin ja palautteen perusteella. Palautteen antamiseen tulee rohkaista ja kannustaa nykyistä enemmän, se on arvokasta toiminnan kehittämisen ja parantamisen kannalta. Myös henkilökunnalla ja luottamushenkilöillä on mahdollisuus kritisoida ja keskustelua käydään avoimesti, toimintatapoja kehittäen.


Esteettömyys

Suomen Taiteilijaseuran toimisto ei ole fyysisesti esteetön, mutta pystymme aina järjestämään esimerkiksi tapaamisen myös vaihtoehtoisissa, fyysisesti saavutettavissa tiloissa tai etänä. Tieto toimiston saavutettavuudesta ja eri vaihtoehdoista tulee lisätä myös seuran verkkosivustolle. Seuran järjestämissä yleisötilaisuuksissa tulee jatkossa kiinnittää paremmin huomiota saavutettavuuskysymyksiin, esimerkiksi paikan valinnan yhteydessä, tilaisuuden järjestelyissä ja viestinnässä.

Yksi Suomen Taiteilijaseuran käynnissä olevista isoista hankkeista on Kuvataiteen talo, jota edistetään yhdessä visuaalisen alan toimijoiden kanssa. Kuvataiteen talo on toteutuessaan uudenlainen visuaalisen taiteen keskittymä ja yhteistoimintakonsepti, joka tähtää kuvataiteen ammattilaistoimijoiden yhteistyön tiivistämiseen, kentän rakenteiden kehittämiseen ja kuvataiteilijoiden työskentelyedellytysten parantamiseen. Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus ovat myös Kuvataiteen talo -hankkeen keskeisiä arvoja, ja talon toimintoja ja fyysisiä tiloja suunnitellessa nämä näkökulmat halutaan ottaa huomioon sekä asenteiden että tekojen tasolla.