Verkkolaskulaki astui voimaan

Huhtikuussa voimaan astunut verkkolaskulaki tulee huomioida, kun kuvataiteilija myy teoksiaan tai asiantuntijaosaamistaan kunnille, Suomen valtiolle tai yrityksille.

EU:n verkkolaskudirektiiviin pohjautuvan verkkolaskulain mukaan 1.4.2020 alkaen yrityksen tai y-tunnuksella toimivan elinkeinonharjoittajan tulee toimittaa pyynnöstä lasku verkkolaskuna, jos laskun vastaanottajana on julkinen organisaatio tai yritys.

Verkkolaskulaki ei koske yrityksiä, joiden liikevaihto on alle 10 000 euroa, eikä yrityksiä, joiden asiakkaina ovat yksityiset kuluttajat. Siten laki ei kosketa esimerkiksi taideteoksen myyntiä yksityiselle henkilölle.

Verkkolaskulain tarkoituksena on yhdenmukaistaa kaupankäyntiä ja ohjata laskutusta sähköiseen muotoon. Lain tarkoittama verkkolasku on sähköinen lasku, jonka tulee noudattaa sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia EN 16931. Kansallisista verkkolaskuformaateista Finvoice 3.0 ja TEAPPSXML vastaavat eurooppalaista standardia. Sähköpostilla lähetetty pdf-lasku ei täytä sähköisen laskun määritelmää.

Suomessa esimerkiksi pankit tarjoavat mahdollisuutta verkkolaskutukseen. Markkinoilla on myös useita palveluntarjoajia, jotka tarjoavat verkkolaskutusta. Ennen palveluntarjoajan valintaa kannattaa vertailla tarjottua palvelua ja hinnastoa.

Verkkolaskulaki edellyttää myös entistä tarkempia tietoja laskulle, kuten sopimusnumeroa tai arvonlisäverokoodia. Lisäksi verkkolaskun lähettäjällä tulee olla tiedossa laskun saajan verkkolaskuosoite eli OVT-osoite sekä verkkolaskuoperaattori.

Verkkolaskulaki lyhyesti:

  • Julkinen hankintayksikkö, kuten kunta, vastaanottaa vain sähköisiä laskuja.
  • Yrityksellä tai yksityisellä elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada pyynnöstä lasku verkkolaskuna esimerkiksi tilausteoksen yhteydessä.
  • Lakia ei sovelleta alle 10.000 € liikevaihdon yrityksiin eikä kuluttajakauppaan.
  • Verkkolaskun lähettämiseksi tarvitsee ottaa yhteyttä omaan pankkiin tai verkkolaskutusta tarjoavaan yritykseen.

Avainsanat: