Toiminnanjohtajan katsaus kevääseen

Keväällä 2020 selvitämme yhdessä laajan kumppaniverkostomme kanssa Kuvataiteen talon perustamista Helsinkiin, saatamme loppuun viime vuonna käynnistyneen julkisen taiteen sääntöuudistusprosessin sekä toteutamme ydintehtäväämme kuvataiteilijoiden toimeentulon vahvistamiseksi.


Kahdentoista visuaalisen alan organisaation yhteisen Kuvataiteen talo -aloitteen määränä on selvittää, voisiko Helsinkiin rakentua uudenlainen visuaalisten alojen keskittymä: seiniään suurempi yhteenliittymä, joka palvelisi niin taiteilijoita ja alan organisaatioita kuin yleisöjä. Aiheesta julkaistiin tammikuun lopulla esiselvitys, jossa kartoitettiin kentän nykyisiä olosuhteita sekä tarpeita yhteisten tilojen ja toimintojen luomiselle. Vuoden 2020 aikana on määrä kirkastaa talon toimintakonseptia ja kartoittaa tilakysymyksiä avoimessa vuoropuhelussa kentän organisaatiotoimijoiden kanssa. Jatkoselvitystyötä tukee opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sitä koordinoi STS.

Kuvataiteen talon kaltaiset edunvalvontatyötämme tukevat hankkeet ovat yksi – varsin näkyvä – osa toimintaamme. Edistämme kuitenkin kuvataiteen ammattilaiskentän toimeentuloa ja ammatinharjoittamisen edellytyksiä monimuotoisesti. Suuri osa tästä työstä tapahtuu pitkäjänteisesti rakenteisiin vaikuttamalla. Tapaamme esimerkiksi säännöllisesti päättäjiä ja alan verkostoja, laadimme kannanottoja taiteilijapoliittisiin ajankohtaiskysymyksiin ja tarjoamme neuvontapalveluita eri kohderyhmille. Edunvalvontatoimenpiteemme kohdistuvat keskeisiksi tunnistettuihin osa-alueisiin, kuten sosiaaliturvan rakenteisiin, apurahoihin, sopimus- ja korvauskäytäntöihin, välittäjäkenttään sekä julkiseen taiteeseen.

Tänä keväänä esillä ovat ajankohtaisesti korvauskäytännöt opetus- ja kulttuuriministeriön näyttelypalkkiokokeilun tullessa päätökseensä. Ministeriössä on ollut haettavana vuosina 2017–2019 erityisavustus museoille näyttelypalkkioiden maksamiseksi taiteilijoille. Kokeilusta on parhaillaan käynnissä ministeriön tilaama vaikuttavuusarviointi, jonka on määrä valmistua kevään 2020 aikana. Museot ovat lähteneet ansiokkaasti mukaan kokeiluun: viimeisellä hakukierroksella tukea myönnettiin jo 41 museolle, mikä on noin kaksi kolmasosaa maamme taidemuseokohteista.

Suomen Taiteilijaseuran, Ornamon ja Museoliiton yhteisen kannanoton mukaan näyttelypalkkio tulee vakiinnuttaa. Erilaisia näyttelykorvausmalleja on onnistuneesti jalkautettu eri puolilla Eurooppaa, ja erityisesti muut Pohjoismaat ovat toimineet asiassa suunnannäyttäjinä. Syksyllä kuulemme näyttelykorvausmallien kansainvälisistä esimerkeistä lisää, kun järjestämme yhteistyössä eurooppalaisten taiteilijaseurojen kattojärjestö International Artists’ Association Europen kanssa avoimen näyttelypalkkiosymposiumin Helsingissä.

Korvauskäytäntöjen lisäksi julkisen taiteen edistäminen näkyy toiminnassamme vahvasti tänä keväänä. Julkisen taiteen tilaaminen on kuluneen vuosikymmenen aikana lisääntynyt ja muuttunut systemaattisemmaksi. Julkinen taide lisää matalan kynnyksen kohtaamisia taiteen ja yleisöjen välillä, rikastuttaa elinympäristöjä ja tuottaa taiteilijoille sekä muille taiteen ammattilaisille työtä. Samanaikaisesti tilausten lisääntyminen synnyttää tarvetta läpinäkyville ja yhtenäisille toimintamalleille. Suomen Taiteilijaseurassa pyrimme osaltamme vaikuttamaan asiaan uudistamalla kilpailusääntöjämme. Jatkamme keväällä 2019 käynnistynyttä sääntöuudistustyötä tiiviissä yhteistyössä kentän kanssa. Selkeät pelisäännöt ja ammattimaisesti toteutetut julkisen taiteen hankintaprosessit palvelevat niin taiteilijoita, tilaajia, välittäjiä kuin tietysti viime kädessä yleisöjä.

Katsomme myös jo kohti kevään 2021 kuntavaaleja. Kuntavaalivaikuttamistyössämme tulemme pitämään esillä näyttelypalkkion ja julkisen taiteen alueellista merkitystä, sekä kuvataiteilijan ammatinharjoittamisen edellytyksiä paikallisesti.

 

Annukka Vähäsöyrinki