YEL-vakuutetut ja työttömyysturvan saamisen edellytykset

Yrittäjän työttömyysetuuden edellytykset

 

Taiteilija, joka on velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen päätointaan varten, katsotaan työttömyysturvalakia sovellettaessa yrittäjäksi. Jos työnhakijaa on pidettävä yrittäjänä, TE-toimiston tulee arvioida, onko henkilön työllistyminen yritystoiminnassa pää- vai sivutoimista. Päätoimisesti yritystoiminnassa työllistyvällä työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Vapaaehtoisella YEL-vakuutuksella ei ole samaa vaikutusta, vaan tällöin henkilöä voidaan pitää yrittäjänä ainoastaan muiden edellytysten täyttyessä. Apurahansaajaa ei pidetä MYEL-vakuutuksen perusteella yrittäjänä. (Katso apurahatilanteista ohjeessa Taiteilijan työttömyysturvan yleiset edellytykset)

 

Sivutoimisesti yritystoiminnassa työllistyvällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen

 

Ratkaisevaa arvioitaessa yritystoiminnassa työllistymistä on yritystoiminnan vaatima työmäärä. Jos työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikatyön vastaanottamisen, yritystoiminnassa työllistyminen on päätoimista. Arviointi perustuu kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon kaikki toiminnan työllistävyydestä saatu näyttö.

Työmäärää koskeva arvio voidaan perustaa työnhakijan omaan kertomaan. Yritystoiminnasta saatavilla tuloilla tai tulojen puuttumisella ei kuitenkaan ole suoranaista merkitystä arvioitaessa työllistävyyttä, sillä myös heikosti kannattava tai tappiollinenkin toiminta voi työllistää siten, ettei kokoaikatyön vastaanottaminen ole mahdollista.

Yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi toiminnan vaatiman työmäärän vähäisyyden perusteella. Tämä koskee sekä esimerkiksi työn ohessa aloitettua yritystoimintaa että työttömänä aloitettua yritystoimintaa. Lisäksi yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi henkilön riittävän yritystoiminnan aikaisen työssäolon perusteella. Käytännössä viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, kun henkilö on tehnyt yritystoiminnan aikana kokoaikatyötä vähintään kuusi kuukautta tai täyttänyt yritystoiminnan aikana palkansaajan työssäoloehdon esimerkiksi osa-aikatyöllä. Yritystoiminnan voi osoittaa sivutoimiseksi myös esimerkiksi päätoimisilla, normaalisti edenneillä opinnoilla, jotka ovat kestäneet yritystoiminnan aikana vähintään kuusi kuukautta.

Yritystoiminnan katsominen sivutoimiseksi työhistorian perusteella tarkoittaa sitä, että henkilön työssäolo ja yritystoiminnan harjoittaminen on ollut samanaikaista. Esimerkiksi kausiluonteisessa yritystoiminnassa henkilö voi olla vuoroin palkkatyössä ja vuoroin harjoittaa yritystoimintaa, jolloin tässä tarkoitettu samanaikaisuus ei toteudu. Yritystoiminnan katsominen sivutoimiseksi työssäolon perusteella edellyttää, ettei toiminnan laajuudessa tapahdu muutoksia. Jos toiminta esimerkiksi laajenee työttömyyden alettua, TE-toimiston tulee arvioida, onko toimintaa pidettävä edelleen sivutoimisena.

Alkava yritystoiminta voi olla työmäärältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää sivutoimisena. Jos alkavassa yritystoiminnassa on mahdollista erottaa työmäärän vähäisyys tulojen puuttumisesta, TE-toimisto voi katsoa työttömänäkin aloitetun yritystoiminnan olevan sivutoimista. Koska työttömyysetuuden tarkoituksena ei ole tukea kannattamatonta yritystoimintaa, pelkästään tulojen puuttumisen tai vähäisyyden perusteella alkavaa yritystoimintaa ei voida katsoa sivutoimiseksi.

Sivutoimista yritystoimintaa koskeva työvoimapoliittinen lausunto annetaan pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevana. Työnhakijalla on aina velvollisuus ilmoittaa esimerkiksi yritystoiminnan laajuudessa tapahtuvista muutoksista. Tästä huolimatta TE-toimisto voi milloin tahansa, esimerkiksi muun asiakaspalvelun yhteydessä, pyytää hakijalta selvitystä yritystoiminnassa mahdollisesti tapahtuneista muutoksista ja antaa uuden asiaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon.

Jos työnhakija on työllistynyt yritystoiminnassa päätoimisesti, työttömyysetuuden saaminen edellyttää joko oman työskentelyn päättymistä tai koko yritystoiminnan lopettamista.