Suomen Taiteilijaseuran hallitusohjelmatavoitteet

 


Suomen Taiteilijaseura julkaisee eduskuntavaalien alla omat tavoitteensa tulevan hallituksen ohjelmaan. Vuosille 2015-2019 seuralla on seitsemän tavoitetta:

1. Suomessa otetaan käyttöön Ruotsin MU-sopimusta vastaava sopimus kuvataiteilijoiden ja museoiden välille.

Kuvataiteilijoiden kuuluu saada korvaus tehdystä työstä.

Ruotsissa otettiin vuonna 2009 käyttöön yleissopimus Medverkans- och utställningsersättning (MU), joka takaa taiteilijoille palkan tai palkkion sekä teosten esittelystä että näyttelyn eteen tehdystä työstä valtion rahoittamissa museoissa.

Suomessa taidemuseot eivät tekijänoikeuskorvausten lisäksi maksa kuvataiteilijoille juuri mitään palkkioita näyttelyn tekemisestä. Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto on viime vuosina maksanut jäsenilleen näyttelykorvauksia vuosittain noin 150 000 euroa. Vuonna 2012 Suomen 56 taidemuseoissa pidettiin noin 500 näyttelyä, joissa vieraili yli 1,5 miljoonaa kävijää. Myös kuvataiteilijan kuuluu saada kohtuullinen korvaus näyttelyn eteen tehdystä työstä.

2. Vapaiden taiteilijoiden ei-työsuhteinen eläketurva siirretään kokonaisuudessaan maatalousyrittäjien eläkelain piiriin ja vakuutetaan Melassa.

Kuvataiteilijat joutuvat maksamaan eläkevakuutusta kahdessa eri järjestelmässä. Työskentelyapurahoista kuvataiteilijat maksavat Maatalousyrittäjien eläkevakuutusta (MYEL) ja muusta työtulostaan Yrittäjien eläkevakuutusta (YEL). Järjestelmä on sekava ja samaan työpanokseen kohdistuu joissain tapauksissa kaksinkertainen vakuutusmaksu. Lisäksi järjestelmä kerryttää huonosti eläkettä suhteessa vakuutusmaksujen suuruuteen.

3. Ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää lisätään vuosittain sataan myönnettävään eläkkeeseen.

Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke paikkaa taiteilijoiden riittämätöntä eläketurvaa. Taiteilijakunta on kasvanut huomattavasti ja suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään. Taiteilijaeläkettä hakevien määrä on noussut tasaisesti, mutta eläkkeiden määrä on pysynyt lähes ennallaan. Hakijoista eläkkeen saa tällä hetkellä vain noin joka kymmenes (12 % vuonna 2014). 2014 hakijoita oli
492 ja eläkkeen sai 59 henkilöä. Eläke on täysimääräisenä noin 1 300 euroa/kk.

4. Valtion taiteilija-apurahan tasoa nostetaan.

Valtion taiteilija-apurahan reaalitaso eli ostovoima on tasaisesti laskenut ja apurahan taso on jälkeenjäänyt suhteessa säätiöiden myöntämiin työskentelyapurahoihin. Valtion taiteilija-apurahan taso määrittää myös yksityisen säätiön myöntämän apurahan verovapaan määrän. Säätiöt ovat todenneet valtion taiteilija-apurahan nykytason riittämättömäksi, ja ne ovat itsenäisesti nostaneet myöntämiensä elinkustannusapurahojensa tasoa. Tämän seurauksena osasta yksityisten säätiöiden myöntämistä elinkustannusapurahoista maksetaan siis veroa.

Valtion taiteilija-apurahan tason nosto on tärkeää paitsi sen jälkeenjääneisyyden vuoksi, myös siksi, että sillä on tärkeä heijastusvaikutus yksityisten säätiöiden myöntämien apurahojen verokohteluun.

5. Huolehditaan kuvataiteen erikoistumiskoulutuksen järjestämisestä korkeakouluissa.

Kuvataiteilijan ammatti ja sen vaatimukset ovat murroksessa. Samalla kasvaa tarve valmiuksille osallistua erilaisiin yhteistyöhankkeisiin ja toteuttaa tilaustöitä sekä tuottaa palveluita.

Kuvataiteen sovellutukset esim. hyvinvointipalveluiden tarjonnassa ja rakennushankkeissa voivat työllistää merkittävän määrän kuvataiteilijoita. Soveltava toiminta vaatii kuvataiteilijoilta uudenlaista osaamista, jota ei tällä hetkellä tarjota alan oppilaitoksissa juuri lainkaan.

Kuvataiteilijoille tulee kehittää erikoistumis- ja täydennyskoulutusta, jotka antavat lisäpätevyyttä alalla jo toimiville. Osaamispohjan laajentaminen hyödyttää sekä taiteilijoita että yhteiskuntaa. Esim. prosenttiperiaatteen edistäminen luo paitsi työtä taiteilijoille, myös viihtyvyyttä ja hyvinvointia asukkaille sekä kuntalaisille ympäri Suomen.

6. Yhtenäistetään alempi alv-kanta kuvataiteelle.

Yhtenäinen alv-kohtelu edistää kulttuurituotteiden kulutusta. Yhtenäistetään kuvataiteen alv-kannat samaan alennettuun kantaan kuin kirjallisuus ja tilattavat sanomalehdet. Säilytetään alemmat arvonlisäverokannat 2015-2019.

Tällä hetkellä useiden taideteosten ensimyynnistä lasketaan alennetun verokannan mukainen vero. Esimerkiksi mediataideteokset eivät arvonlisäverolain mukaan ole taide-esineitä, johon voidaan soveltaa alennettua verokantaa. Tilanne tulee selkeyttää yhtenäisellä verotuskohtelulla.

7. Kehitetään valtakunnalliset rakenteet, jotka tukevat kuvataiteilijan työtä ja työllistymistä

Kuvataiteilijat työskentelevät pääsääntöisesti yksin tai työryhmässä yhdessä kollegoiden kanssa. Vain erittäin harvoin kuvataiteilijoilla on tukenaan taustaorganisaatio, joka tarjoaa taiteilijalle täydennyskoulutusta tai tuotantoneuvontaa sekä muuten huolehtii taiteilijoiden ammattitaidon kehittymisestä. Kuitenkin tuelle on suuri tarve, sillä kuvataiteilijan ammatti ja sen vaatimukset ovat murroksessa.

Kuvataideala tarvitsee uusia rakenteita kehittyäkseen. Taiteilijat tarvitsevat työnsä tueksi sekä kattavaa ja keskitettyä edunvalvontaa  että kevyitä ja alueellisesti toimivia rakenteita.