Tutustu taiteilijan työhön

Nykyajan kuvataiteilija on monipuolinen ammattilainen. Myös taiteilijan työnkuva on moninainen. Kuvataiteilija voi yhdistää taiteellisessa työssään useita tekniikoita, kuten vaikkapa valokuvausta, videoita ja kuvanveistoa. Esittelemme kuvataiteilijan työtä väitteiden avulla.

Kuvataiteilija on kutsumusammatti.

Varmasti. Kutsumus ei kuitenkaan yksin riitä. Kuvataiteilijat ovat yhä korkeammin ja monipuolisemmin koulutettuja. Kuvataiteilijoiden koulutustaso on itse asiassa erittäin korkea. Taiteen edistämiskeskuksen Taiteilijan asema 2010 –tutkimuksen mukaan 68 % kuvataiteilijoista on suorittanut ylioppilastutkinnon, 96 % taidealansa ammatillisen koulutuksen ja peräti 50 % taidealan korkeimman koulutuksen. Monella taiteilijalla on useita tutkintoja.

Taiteilija on boheemi.

Kuvataiteilija tekee yhtä paljon työtä kuin suomalaiset keskimäärin. Taiteilijan asema –tutkimuksen mukaan kuvataiteilijoiden kokonaistyöaika on keskimäärin 37 tuntia. Yli kolmannes tekee yli 40 tuntia töitä viikossa. Pelkällä taiteellisella työllä elää reilu kolmannes kuvataiteilijoista, eli suurin osa tekee taiteen lisäksi myös esim. opetustyötä.

Ajattelultaan kuvataiteilija voi kuitenkin olla boheemi tai peräti anarkistinen. Taiteellinen ajattelu haastaa vallitsevan järjestyksen, kyseenalaistaa ja tarjoaa uutta ajateltavaa.

Kuvataiteilija maalaa, piirtää tai veistää.

Kyllä. Kuvataiteilija voi myös valokuvata, tehdä mediataidetta tai performansseja. Monet yhdistelevät eri tekniikoita ja välineitä taiteellisessa työssään. Taidemaalarien, kuvanveistäjien ja taidegraafikkojen lisäksi kuvataiteilija voi olla esim. videotaiteilija, ympäristötaiteilija tai yhteisötaiteilija.

Kuvataiteilija on risupartainen baskeripää.

Kuvataiteen ala on nykyään naisvaltainen. Taiteilijan asema 2010 –tutkimuksen mukaan naisten osuus kuvataiteilijoista oli 68 % vuonna 2010. Kymmenessä vuodessa naisten osuus on kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä.

Virka-asua kuvataiteilijoilla ei ole. Työhuoneellaan monet kuvataiteilijat sonnustautuvat suojavaatteisiin.

Kuvataiteilijoilla on erityisiä luomisen kausia.

Kuvataiteilijan on helpointa työskennellä, kun hänen toimeentulonsa on turvattu. Luovalle ajattelulle jää parhaiten tilaa, kun perustarpeita ei tarvitse murehtia.

Toisin kuin vaikkapa klassisessa musiikissa, kuvataiteilijoilla on vain hyvin vähän varsinaisia työsuhteita. Muusikot voivat saada toimeentulonsa esim. työskentelemällä orkesterin palveluksessa, mutta kuvataiteilijoista valtaosa, 84 %, toimii vapaina taiteilijoina. Työsuhteessa toimii vain 3 % kuvataiteilijoista.

Apurahat ovat kuvataiteilijoille merkittävä tulonlähde. Taiteilijan asema 2010 –tutkimuksen mukaan 46 % kuvataiteilijoista oli saanut apurahaa . Apurahan mediaani oli 8 000 euroa. Apurahojen perustyypit ovat kohde- ja työskentelyapuraha. Kohdeapuraha on myönnetty tiettyyn tarkoitukseen, kuten näyttelykuluihin. Työskentelyapuraha puolestaan turvaa taiteilijan edellytykset työskennellä. Sen tarkoitus on rahoittaa taiteilijan elantomenoja, kuten asumista, yksityisvaatteita ja ruokaa.

Taiteellisen työn teemat ja inspiraation lähteet ovat kuvataiteilijoille henkilökohtaisia. Niihin voi perehtyä parhaiten käymällä näyttelyissä. Moni kuvataiteilija kertoo työstään ja teoksistaan esimerkiksi avajaisissa. He järjestävät myös mieluusti näyttelyidensä esittelyjä yhdessä gallerioiden ja museoiden kanssa.

Lähde: Kaija Rensujeff, Taiteilijan asema 2010, Taiteen edistämiskeskus