Taiteilija tutkimuksissa

Taiteilijan asema 2010

Taiteen edistämiskeskuksen Taiteilijan asema 2010 –tutkimuksessa on selvitetty eri alojen taiteilijoiden toimeentuloa, työtä ja tulonmuodostusta. Raportin on laatinut Kaija Rensujeff. Vuoden 2010 tilannetta verrataan kymmenen vuotta aiemmin ilmestyneeseen Taiteilijan asema 2000 –tutkimukseen. Raportti antaa kattavan kuvan kuvataiteilijoiden toimeentulosta.

"Pitäisi laajentaa alaansa." Kuvataiteilijoiden ammattirooli ja osaamistarpeet tulevaisuuden työelämässä

Cupore ja Työterveyslaitos tutkivat Kuvataiteen koulutustoimikunnan toimeksiannosta kuvataiteilijoiksi valmistuneiden näkemyksiä koulutuksen antamista valmiuksista, työhön sijoittumista, ammattikuvaa ja toimeentuloa sekä hyvinvointia. Keskeinen teema kyselyssä oli ammattialan tulevaisuus siihen kytkeytyvine tieto- ja taitotarpeineen. Kysely osoittaa, että taloudellinen tilanne ja yhteiskunta- ja kulttuuripoliittinen ilmapiiri aiheuttavat kuvataiteilijoille painetta laajentaa työalaansa. Samaan aikaan monia heistä huolestuttaa taiteen tekemisen välineellistäminen ja vastikkeellistaminen.

Kuvataidealan osaamistarpeet tulevaisuudessa

Laadullista Kuvataiteilijoiden ammattirooli ja osaamistarpeet tulevaisuuden työelämässä -tutkimusta taustoitti Cuporen toteuttama selvitys "Kuvataidealan osaamistarpeet tulevaisuudessa. Olemassa oleviin aineistoihin pohjautuva kuvaus sekä ehdotus laadullisen ennakoinnin kehittämisestä" (Herranen & Karttunen 2012). Selvitys toteutettiin Kuvataiteen koulutustoimikunnan toimeksiannosta Opetushallituksen erillisrahoituksella, ja se valmistui kesäkuussa 2012.

Taiteilijan työ

Työterveyslaitoksen2013 ilmestynyt julkaisu kartoittaa taiteilijan työtä Taiteilijan hyvinvointi taidetyön muutoksessa -tutkimuksen pohjalta. Tutkimuksen aineistossa tietoa rakentavat lähes 500 suomalaista ammattitaiteilijaa. He ovat kirjailijoita, kuvataiteilijoita ja teatterialan taiteilijoita.

Taiteilijan arki on täynnä säännöllistä puurtamista, omien töiden esille saattamista, julkisuutta, rahoituksen hake
mista, roudaamista ja rakentamista. Taiteilijana olemiseen kuuluu luovuutta, ideointia, onnistumista, epävarmuutta, kilpailua ja stressiä. Taiteilijat kokevat olevansa onnellisia työssään, vaikka sen toteuttamiseen liittyy poikkeuksellisen paljon haasteita.

Taiteilijan ulkomaantulo 2010 -kysely

Suomen Taiteilijaseura on tehnyt suuntaa antavan kyselyn kuvataiteilijoiden ulkomaantulon määrän ja laadun kartoittamiseksi. Kyselyyn pyydettiin vastaamaan erityisesti taiteilijoita, joilla oli tuloja ulkomailta vuonna 2010. Vastata saattoi myös, mikäli taiteilijalla oli toimintaa ulkomailla, mutta ei tuloja. Oheisessa tiedostossa on esitetty yhteenveto 161 vastauksesta.

Kuvataiteilijat palkansaajina, yrittäjinä ja taiteentekijöinä

Oheisesta Turun kauppakorkeakoulun tutkija Elisa Akolan laatimasta artikkelista löytyy tietoa kuvataitelijoiden toimeentulosta, taiteesta saaduista myyntituloista, apurahoista sekä kuvataiteilijoiden koulutustarpeista.

Artikkeli perustuu Turun kauppakorkeakoulun tekemään tutkimukseen: Akola, Heinonen, Kovalainen,Pukkinen ja Österberg (2007) Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalla? Työn ja toimeentulon rakentuminen eri ammateissa 2000-luvun Suomessa.

Kuvataiteilijoiden arvio toimeentulostaan eläkkeellä

Kuvataiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvasta on tehty 2000-luvulla useita raportteja, jot-ka osoittavat kuvataiteilijoiden toimeentulon olevan keskimääräistä suomalaista heikompaa. Jenni Tanskanen on opinnäytetyössään selvittänyt kuvataiteilijoiden omia käsityksiä ja arvioita eläkkeenaikaisesta toimeentulosta. Yhteistyötahoina tutkimuksen toteuttamiselle toimivat Suomen Taiteilijaseura sekä Teollisuustaiteen Liitto Ornamo.

Enemmistö kuvataiteilijoista arvioi jäävänsä eläkkeelle vasta yli 69-vuotiaana ja saavan-sa eläkettä alle 1000 euroa kuukaudessa. Enemmistö vastaajista on myös huolissaan taloudellisesta toimeentulostaan eläkeikäisenä.