Suomen Taiteilijaseuran historia

Suomen Taiteilijaseura täytti 150 vuotta toukokuussa 2014. Puolentoista vuosisatansa aikana seura on kasvanut kaikkien taiteenalojen yhteenliittymästä nykyaikaiseksi kuvataiteilijoiden edunvalvojaksi ja äänitorveksi. Seuran historia on täynnä värikkäitä vaiheita, jotka nivoutuvat suomalaisen taide-elämän murroskohtiin.

1864 Arvovaltainen 16 taiteilijan, kulttuurihenkilön ja tieteentekijän seurue perusti 3.5.1864 järjestön nimeltä Suomen Taiteilijaseura – Konstnärsgillet i Finland. Perustajajäsenten tavoitteena oli yhdistää kulttuurin eri aloja, ja seuran jäseniksi otettiin kirjailijoita, kuvataiteilijoita, arkkitehtejä ja säveltäjiä sekä taiteen ystäviä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansallinen merkkihahmo, kirjailija ja valtioneuvos Zachris Topelius (1818 - 1898), joka hoiti tehtävää 25 vuoden ajan. Kunniajäseniksi kutsuttiin heti perustamispäivästä alkaen mm. kansallisrunoilija J.L. Runeberg, taidemaalari Robert Wilhelm Ekman ja säveltäjä Fredrik Pacius. Myöhemmin Topelius muisteli seuran perustamiskokousta näin: ”Me lähdimme siitä perusajatuksesta, että kaikki aatteelliset harrastukset yhtyisivät seurassa ja taiteenystävien välityksellä tehtäisiin propagandaa ulospäin. Tämä olikin seuran tärkeimpänä päämääränä sen ensimmäisenä kymmenvuotiskautena. (Koroma: Suomen Taiteilijaseura 1864-1964)”

Topelius

Zachris Topelius, seuran ensimmäinen puheenjohtaja 1864-1889 ja kunniapuheenjohtaja 1889.

1893 Seura järjesti ensimmäistä kertaa Suomen Taiteilijain näyttelyn. Nykyään se tunnetaan nimellä TAITEILIJAT. Vuodesta 2001 lähtien vuorovuosina on järjestetty nuorten taiteilijoiden näyttely, NUORET, jossa esitellään alle 35-vuotiaiden taiteilijoiden tuoreita teoksia. 150-vuotisjuhlavuoden näyttely on järjestyksessä 119. Suomen Taiteilijain näyttely.

1900 Seuran alkuvuosina suomalainen kuvataide koki ennennäkemättömän nousun. Aikaa vuosisadan vaihteen molemmin puolin on kutsuttu taiteen kultakaudeksi, ja se huipentui menestykseen Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Kuvataide myös kohotti suomalaista itsetuntoa, ja se oli tärkeä ase taistelussa venäläistä sortopolitiikkaa vastaan. Suomen Taiteilijaseura yhdisti suomen- ja ruotsinkieliset taidepiirit sekä nuoret ja varttuneen polven taiteilijat.

1910-luku Vuosisadan alkuvuosina taiteilijoiden määrä oli lisääntynyt huomattavasti. Samalla taidemarkkinat kuitenkin lamaantuivat, ja seuran toimintaa leimasivat jatkuvat sisäiset ristiriidat. Taiteilijoiden sosiaalinen asema oli huono. 1940-luvun lopulle jatkunutta aikakautta on luonnehdittu seuran historian synkimmäksi.

1923 Suomen Taiteilijaseura painatti 1923 ensimmäisen taiteilijamatrikkelin, jossa esiteltiin noin 800 suomalaista taiteilijaa. Nykyään matrikkeli ilmestyy verkossa, www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi

Samana vuonna seura myös teki ensimmäisen esityksen valtion ylimääräisten eläkkeiden saamiseksi taiteilijoille. Kuutta eläkettä anottiin, mutta taiteilijaeläke myönnettiin tuolla ensimmäisellä hakukerralla vain Maria Wiikille.

1928 Helsinkiin valmistui Taidehalli, jonka rakentamisessa Suomen Taiteilijaseura oli ollut aloitteellinen. Taidehalli syntyi taiteilijoiden keskuudessa heränneestä tarpeesta saada uusi tila vaihtuville näyttelyille. Toimintaperiaatteisiin kirjattiin, että Taidehallissa tuodaan esille koti- ja ulkomaista kuvataidetta, taideteollisuutta ja arkkitehtuuria.

Taidehalli perukorjauksen jŠlkeen 2009

Taidehalli nykyään.

1952 Suomen Taiteilijaseurasta tuli valtakunnallinen keskusjärjestö. Samalla se muuttui yleisestä taiteilijajärjestöstä kuvataiteilijoiden järjestöksi. Seuran jäsenjärjestöt olivat Taidemaalariliitto, Suomen Kuvanveistäjäliitto, Suomen Taidegraafikot ja Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto. Seura oli vuonna 1948 päässyt valtionaputoiminnan piiriin, ja ja suhdetoiminta vakiintui myös kuntien ja muiden yhteisöiden suuntaan. Organisaatio ammatillistui.

1955 Tapiolan ateljeetalo valmistui marraskuussa 1955 osaltaan helpottamaan taiteilijoiden työhuonepulaa. Pian seurasivat Oulunkylän ateljeetalo ja Tampereen ateljeetalo. 1990 ateljeetoiminta eriytettiin Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiölle, jonka kiinteistöjen kokonaispinta-ala on nykyään 10 000 neliömetriä.

oulunkylä ulkoa

Oulunkylän ateljjetalo

1964 Seura täytti sata vuotta. Silloinen puheenjohtaja Kaarlo Koroma arvioi seuran työtä: ”On vaikea kuvitella mikä olisi meidän taiteemme ja taiteilijoidemme asema ilman tätä yhdistystä. Vaikka se ei olisi antanut meille muuta kuin kunniakkaat perinteensä, se olisi antanut paljon. Nykypolven tehtävänä on jatkaa edeltäjiensä työtä taiteemme monipuoliseksi kehittämiseksi (Koroma: Suomen Taiteilijaseura 1864-1964.)”

1960-luku Puoluepolitiikka vaikutti voimakkaasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja myös taide-elämään 60-luvulla. 1967 perustettiin vasemmistolaisten kuvataiteilijoiden ammattiliitto Suomen Kuvataiteilijoiden Ammattiyhdistys (SKA), joka kritisoi Suomen Taiteilijaseuraa ja sen taidekäsitystä, jota vasemmistolaiset pitivät porvarillisena ja konservatiivisena. 70-luvulla SKA:n jäseniä nimitettiin Suomen Taiteilijaseuran johtopaikoille, ja seuran piirissä vaalittiin sekä käsitystä taiteesta ideologisesti itsenäisenä että yhteiskunnallisena vaikutustekijänä. Nykyään Suomen Taiteilijaseura on poliittisesti sitoutumaton järjestö.

1980-luvulla seuran ulkopuolella syntyi kaksi uutta taiteilijajärjestöä. Taiteidenvälinen yhdistys Muu ry perustettiin 1987 ja Valokuvataiteilijoiden Liitto vuotta myöhemmin. Uusia välineitä hyödyntävien taiteilijoiden määrä kasvoi.

1987 Kustannus Oy Taide ja Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry eriytettiin Suomen Taiteilijaseurasta. Seuran kiinteistöjen hoitaminen siirtyi Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiölle 1990.

1994 Valokuvataiteilijoiden Liitto liittyi Suomen Taiteilijaseuran jäseneksi.

2001 Muu ry liittyi seuraan. Muu:n puheenjohtaja Elena Näsänen valittiin seuran johtoon ja pitkäaikaisen puheenjohtajan Kari Jylhän seuraajaksi 2004. Hän oli ensimmäinen nainen seuran puheenjohtajana. 2000-luvulla Näsästä ovat seuranneet puheenjohtajina kuvataiteilijat Juha Okko, Hanna Ojamo ja Satu-Minna Suorajärvi.

2014 Suomen Taiteilijaseura täytti 150 vuotta 3.5.2014. Onneksi olkoon, kuvataiteilijat!

Lähteet: Kaarlo Koroma, Suomen Taiteilijaseura 1864-1964 (1964). Rauha Lönn, Taidepolitiikan ytimessä – Suomen Taiteilijaseura 140 vuotta (2004).