Kuvataiteen tuki

Avustusjärjestelmän kuvaus

Kuvataidetta tukevat niin julkiset kuin yksityiset toimijat. Tukimuotoja on erilaisia: suoraan taiteilijoille suunnattuja apurahoja, yhteisöille ja instituutioille suunnattuja tukia sekä välillisiä tukia, kuten veropoliittisia ratkaisuita. Julkiset avustukset kuvataiteelle ja kuvataiteilijoille tuetaan suurimmaksi osaksi veikkausvoittovaroista.

Monien eri tahojen tuesta huolimatta kuvataiteilijat ovat kaikista taiteilijoista heikoiten toimeen tuleva ryhmä (Lähde: Rensujeff, Kaija: Taiteilijan asema 2010).

Koko taiteen kentän avustusjärjestelmää avaa kattavasti Suomen Kulttuurirahaston julkaisema selvitys Rahan kosketus – Miten taidetta Suomessa rahoitetaan? (2015).

Julkinen tuki

Julkiset avustukset kuvataiteelle ja kuvataiteilijoille tuetaan pääosin veikkausvoittovaroista.

Valtion vastuulle kuvataiteen rahoituksessa kuuluvat:

  • Kansalliset kulttuurilaitokset
  • Suorat taiteilija-apurahat
  • Taidekorkeakoulut

Kuntien vastuulla kuvataiteen rahoituksessa kuuluvat:

  • Taiteen perusopetus
  • Taidemuseot (suurin osa saa myös valtionavustusta)

Valtio / opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa tukea kuvataide- ja taiteilijajärjestöille sekä erityisavustuksia erilaisiin hankkeisiin. Valtio rahoittaa myös Kansallisgalleriaa.

Taiteen edistämiskeskus

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntijavirasto. Taike jakaa valtion suorat taiteilija-apurahat, kohdeapurahat sekä kuvataiteen näyttöapurahat. Lisäksi se jakaa avustuksia yhteisöille sekä erityisavustuksia. Lue lisää Taiken rakenteesta ja toimielimistä.

Kunnat

Kuntien kulttuuritoimintaa koskevan lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Kuntien on itse mahdollista määritellä, miten ne toteuttavat tätä tehtävää. Monet kunnat myöntävät niissä asuville taiteilijoille apurahoja. Myös paikallisten taiteilijajärjestöjen sekä näyttelytilojen ja työhuoneiden tukeminen on yleistä. Taiteilijoiden toiminta tuo kuntaan elinvoimaa. Panostamalla taiteeseen kunta saa lisää luovuutta, kiinnostavuutta ja nähtävää.

Esimerkkejä kuntien erilaisista tavoista tukea taiteilijoita:

Muut julkisen tuet muodot

Myös kulttuuri-instituutiot, kuten museot, sekä taiteen oppilaitokset ja taiteen perusopetus ovat tapoja, joilla julkinen sektori tukee kuvataidetta. Niin julkiset kuin yksityiset toimijat tukevat kuvataidetta tilaamalla taiteilijoilta tilausteoksia, esimerkiksi julkisia taideteoksia ja muotokuvia.

Huomattavaa kuitenkin on, että kuvataiteen alalla valtionosuutta saavat kulttuurilaitokset (taidemuseot) eivät työllistä kuvataiteilijoita. Siinä missä orkestereissa ja teattereissa on työpaikkoja muusikoille ja näyttelijöille, ei taidemuseoissa yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ole työpaikkoja kuvataiteilijoille. Suomen Taiteilijaseura ajaa Suomeen näyttelypalkkiosopimusta, joka takaa myös kuvataiteilijalle palkkion tai korvauksen museonäyttelyn eteen tehdystä työstä.

Yksityinen tuki

Kuvataidetta tukevat merkittävästi useat yksityiset säätiöt ja rahastot. Kuvataiteen suurimpia tukijoita ovat mm. Suomen Kulttuurirahasto, Koneen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Saastamoisen säätiö, Wihurin rahasto ja Alfred Kordelinin säätiö.

Viime vuosina yksityisen tuen osuus kaikesta kuvataiteen tuesta on ollut kasvussa.

AURORA-tietokannasta löytyy ajantasaista tietoa taiteen ja kulttuurin rahoitusmahdollisuuksista. Tietokanta sisältää rahoittajia Suomesta sekä ulkomaisia rahoittajia, joiden rahoitusta suomalaisten tai Suomessa asuvien on mahdollista hakea.

Myös monet yritykset tukevat kuvataidetta esimerkiksi tekemällä teosostoja, teettämällä tilausteoksia ja sponsoroimalla kulttuurilaitoksia.

Erilaisia tukimuotoja

Taiteilija-apuraha kattaa palkkaluontoisesti taiteilijan elinkustannuksia tietyllä työskentelyjaksolla. Apuraha on taiteellista työskentelyä eli taideteosten luomista varten. Taiteilija hakee apurahaa aina tiettyyn tarpeeseen, ja apurahan saamiseen liittyy myös työskentelystä raportointi. Apurahalla kuvataiteilija maksaa yleensä myös työtilansa ja taideteosten materiaalien kustannukset.

Kohdeapuraha voidaan myöntää yksittäisille taiteilijoille tai työryhmille erilaisiin projekteihin tai esimerkiksi materiaali- tai työskentelykustannuksiin.

Kuvataiteen näyttöapuraha on erikseen haettava viiden kuukauden työskentelyapuraha, jonka suuruus on 8 000 euroa. Näyttöapurahat perustuvat erilliseen lainsäädäntöön.

Avustukset yhteisöille on tarkoitettu yhteisöille, kuten yhdistyksille, säätiöille, osuuskunnille, kunnille ja yrityksille. Avustuksilla toteutetaan erilaisia taiteellisia projekteja, joihin osallistuu yleensä useita taiteilijoita.

Palkinto on tunnustus, jota taiteilija ei voi itse hakea. Palkintoja myöntävät esimerkiksi valtio, yhdistykset ja säätiöt. Moniin taidepalkintoihin liittyy myös rahapalkinto tai taidenäyttely.