Kuvataiteilijan tekijänoikeus ja sen rajoitukset

Kuvataideteoksen luoneelle taiteilijalle syntyy oikeus määrätä teoksestaan. Tämä oikeus käsittää teoksen kaikenlaisen käytön ja levittämisen niin alkuperäisessä kuin muutetussakin muodossa, myös eri menetelmää tai taidemuotoa käyttämällä. Toisen tekijänoikeuden alaan kuuluvien oikeuksien hyödyntämiseen tarvitaan tekijän lupa.

Taideteoksen tekijälle kuuluvat oikeudet jakautuvat taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin. Jaottelu on siinä määrin merkittävä, että vain taloudelliset oikeudet on mahdollista luovuttaa kokonaan. Tässä yhteydessä on huomattava, että teoskappaleen luovuttaminen ei automaattisesti tarkoita tekijänoikeuden luovuttamista. Esimerkiksi videokappaleen luovuttamiseen ei itsessään sisälly oikeutta esittää sitä julkisesti tai välittää sitä eteenpäin.

Tekijänoikeuden keskeistä sisältöä on oikeus teoskappaleen valmistamiseen. Tällä tarkoitetaan kaikenlaista teoksen toisintamista: painamista, monistamista, kopioimista ja tallentamista. Kuvataideteoksen valokuvaaminen on kappaleen valmistamista, samoin esimerkiksi valokuvan tai kuvataiteen teoksen muuttaminen digitaaliseen muotoon.

Toinen tekijänoikeuden taloudelliseen hyödyntämiseen liittyvä oikeus on oikeus saattaa teos yleisön saataville. Tämä toteutetaan teostyypistä riippuen näyttämällä, esittämällä, levittämällä tai välittämällä. Kuvataiteen teosten osalta kysymys on ennen kaikkea teoksen näyttämisestä. Teoksen välittämisellä puolestaan tarkoitetaan paitsi teoksen fyysistä välittämistä myös sen välittämistä verkossa.

Mainitut taloudelliset oikeudet ovat se tekijänoikeuteen osa, joka voi olla taloudellisen vaihdannan kohteena. Taiteilijalla on yleensä oikeus saada korvaus tekijänoikeuden taloudellisten oikeuksiensa luovutuksesta, kuten esimerkiksi teoksen käytöstä. Tähän perustuvat esimerkiksi valokuvateoksen osalta oikeus korvaukseen kuvan käytössä verkossa ja kuvataiteilijan oikeus saada näyttelykorvausta omistamansa teoksen näyttämisestä esimerkiksi galleriassa.

Moraalisiin oikeuksiin kuuluvat isyysoikeus ja respektioikeus. Isyysoikeus edellyttää, että tekijän nimi mainitaan hyvän tavan mukaisesti teoksen yhteydessä. Respektioikeus puolestaan kieltää teoksen muuttamisen taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla.

Kuvataiteilijalla on oikeus saada luovuttamansa teos nähtävilleen. Tämän taiteilijalle ja osin myös hänen perikunnalleen kuuluvan luoksepääsyoikeuden käyttäminen edellyttää, että teoksen luokse pääseminen on tarpeen tekijän taiteellisen työn kannalta tai hänen taloudellisten oikeuksiensa toteuttamiseksi, eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teoksen omistajalle tai haltijalle. Luoksepääsyoikeuden käyttäminen voi olla tarpeen esimerkiksi teoksen kuvaamiseksi matrikkelia tai teosluetteloa varten.

Tekijälle kuuluva yksinoikeus ei ole rajoittamaton. Tekijä voi itse luovuttaa tekijänoikeuteen kuuluvia oikeuksiaan sopimusteitse. Tämän lisäksi tekijänoikeutta rajoitetaan tekijänoikeuslaissa monella eri tavalla.

Tekijänoikeuden rajoitukset ovat pakottavia. Taiteilija ei tekemillään sopimuksilla voi lisätä yksinoikeuttaan siltä osin kuin oikeuksia on suoraan lain nojalla rajoitettu.

Rajoitukset koskevat vain julkistettuja teoksia. Ateljeessa tai pöytälaatikossa oleviin, vielä julkistamattomiin teoksiin rajoitukset eivät ulotu. Seuraavassa on käyty läpi keskeisiä, kuvataiteen alaan kuuluvien teosten tekijänoikeuden rajoituksia.

Käytännössä merkittävin tekijänoikeuden rajoitus liittyy teoksen yksityiseen käyttöön. Teosten hyödyntäminen yksityisessä käytössä on tekijänoikeussuojan ulkopuolella. Yksityishenkilöllä on oikeus kopioida teosta omaan käyttöönsä. Laittomasti kopioidun teoskappaleen kopiointi yksityiseenkin käyttöön on kielletty.

Tekijänoikeudella suojatusta teoksesta saa lainata otteita. Tätä tekijäoikeuden rajoitusta kutsutaan sitaattioikeudeksi. Kuvataiteen alalla kysymys on ennen kaikkea kuvasitaateista.Kuten muutkin tekijänoikeuden rajoitukset, sitaattioikeus koskee vain julkistettuja teoksia.Taideteoksista saa ensinnäkin ottaa tekstiin liittyviä kuvia uutistoiminnan tarkoituksessa silloin, kun se on tarpeen päiväntapahtuman valaisemiseksi edellyttäen, ettei teosta ole valmistettu sanomalehteä tai aikakauskirjaa varten.

Kuvasitaattien käyttäminen on uutistoiminnan ulkopuolellakin sallittua, mutta lainauksen on tapahduttava hyvän tavan mukaisesti lainauksen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Lainauksen sallittavuus ratkaistaan kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Arviossa huomioidaan erityisesti siteerauksen tarkoitus sekä lainatun osan ja koko teoksen välinen suhde. Kuvien kohdalla siteeraus voi sinänsä koskea kokonaistakin teosta.Aikaisemmista teoksista otettuja lainauksia voidaan periaatteessa käyttää kaikenlaatuisissa teoksissa.

Hyvän tavan mukaisuus edellyttää, että siteeraus toimii apuna lainaajan henkisessä luomistyössä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei lainaus voi olla muuhun teoskokonaisuuteen täysin liittymätön tai irrallinen osa, vaan siteerauksella tulee olla asiallinen yhteys siteeraajan teokseen. Asiallisena yhteytenä ei voida pitää esimerkiksi siteeraajan kirjoituksen kuvittamista.

Siteerattava teos ja sen tekijä on siteerauksen yhteydessä ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti.

Julkistetusta taideteoksesta saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia myös arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen. Tämän rajoitussäännöksen nojalla ei kuitenkaan ole sallittua kuvata patsasta esimerkiksi taidekirjaan, jossa kuvat ovat selvästi esityksen pääsisältö.

Näyttelyssä esillä olevien teosten osalta tekijänoikeutta on rajoitettu tiedotus- ja markkinointitarkoitusta varten. Näyttelyssä tai museon kokoelmassa olevan teoksen olevan teoksen saa kuvata näyttelyä tai myyntiä koskevaan tiedotukseen tai näyttelyluetteloon. Tämä tekijänoikeuden poikkeus ei kuitenkaan ulotu digitaaliseen sisältöön. Taideteoksesta otetun kuvan sisällyttäminen verkossa julkaistuun näyttelyluetteloon edellyttää tekijän lupaa.

Taideteoksen kuvaaminen ilman tekijän lupaa on yleensä sallittua, jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle, kuten esimerkiksi puistoon. Kuvaa ei kuitenkaan saa käyttää ansiotarkoituksessa, esimerkiksi osana kaupallisena tuotteena levitettävää kirjaa, jos patsas on kuvan pääaihe.

Se, kuuluuko julkisella paikalla olevan taideteoksen valokuvaaminen tekijän yksinoikeuteen, riippuu esimerkiksi patsaan asemasta kuvan kokonaisuuden kannalta, kuvan käyttötarkoituksesta ja sen julkaisun sisällöstä, johon patsaan kuva sisällytetään. Lupaa ei yleensä tarvita, jos taideteos näkyy kuvan taustalla tai se on muutoin toisarvoisessa merkityksessä kuvan kokonaisuuden kannalta. Mainoskuvassa, jossa taideteos on tarkoituksellisesti osa lavastettua kokonaisuutta, lupa tarvitaan, vaikka taideteoksen osuus kokonaisuudesta olisi vähemmänkin merkittävä.

Taideteoksesta otettujen kuvien käyttäminen voi olla sallittua ilman tekijän lupaa silloinkin, kun kysymys on opetuksessa käytettäväksi tarkoitetusta kokoomateoksesta eli käytännössä oppikirjasta. Tällaisessa opetustarkoituksessa voidaan tekstiin liittyen ottaa kuvia julkistetuista taideteoksista. Tekijällä on lainaamisesta oikeus korvaukseen.

 

Avainsanat: