Apurahat ja verotus

Taiteilijan saamien apurahojen verotus riippuu kolmesta seikasta: mihin tarkoitukseen apuraha on myönnetty, kuka tai mikä taho apurahan on myöntänyt ja mikä on henkilön vuodessa saaman apurahan tai apurahojen yhteismäärä.

Työskentely-, kohde- vai sekamuotoinen apuraha?

Apurahojen perustyypit ovat kohdeapuraha ja työskentelyapuraha. Lisäksi on sekamuotoisia apurahoja, joissa taiteilijalle on samalla päätöksellä myönnetty apuraha sekä elinkustannuksiin että muihin kuluihin.

Työskentelyapuhan tarkoitus on rahoittaa taitelijan tavanomaisia elantomenoja. Se kohdistuu siten taiteilijan asumiseen, yksityisvaatteisiin, ruokaan ja vapaa-aikaan. Kohdeapurahasta on kyse, kun se on annettu tiettyyn kohteeseen, kuten esim. matkaan tai näyttelykuluihin.

Apurahan tyypillä on merkitystä siinä vaiheessa, kun apuraha ilmoitetaan veroilmoituksen yhteydessä verottajalle.

Kohdeapurahasta ei jää verotettavaa tuloa, jos se on kokonaisuudessaan käytetty tarkoitukseensa eli henkilö voi esittää apurahan määrän verran kulutositteita.

Työskentelyapurahan osalta veronalaisuus riippuu ennen kaikkea apurahan myöntäneestä tahosta mutta osin myös siitä, mikä on henkilön, vuoden aikana saamien apurahojen yhteismäärä.  Työskentelyapurahoja ovat mm. valtion taiteilija-apurahat (1/2-5 – vuotiset), näyttökorvausapuraha sekä yksityisten säätiöiden taiteelliseen työskentelyyn myöntämät ns. vuosiapurahat.

Sekamuotoisten apurahojen osalta taiteilijan tulee selvittää verottajalle, miltä osin kysymys on työskentely- ja miltä osin kohdeapurahasta.

Onko apurahan myöntänyt julkisyhteisö vai muu taho?

Se, kuka tai mikä taho apurahan on myöntänyt, vaikuttaa suoraan apurahan verotukseen:

    1. Julkisyhteisöjen myöntämät apurahat ovat verovapaita,
    2. Muiden kuin julkisyhteisöjen myöntämät apurahat on vain tiettyyn rajaan asti verovapaita.

Julkisyhteisöjä ovat esimerkiksi valtiot, kunnat, Pohjoismaiden neuvosto, läänien taidetoimikunnat, valtion tieteelliset toimikunnat, kuntayhtymät, Taiteen edistämiskeskus, evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko, KELA ja Suomen Pankki.

Ulkomainen valtio tai ulkomainen julkisyhteisö ei ole tuloverolain tarkoittama julkisyhteisö. Apurahoja myöntäviä yksityisiä tahoja ovat esimerkiksi Suomen Kulttuurirahasto, Alfred Kordelinin säätiö, Svenska Kulturfonden, Oscar Öflunds Stiftelse tai muut yksityiset säätiöt ja yhdistykset. Myös valtion yliopistot ja korkeakoulut luetaan yksityisiin tahoihin.

Muiden kuin julkisyhteisöjen myöntämät apurahat ovat veronalaista tuloa siltä osin kuin apurahojen ja palkintojen yhteismäärä (nettona) ylittää taiteilija-apurahan määrän. Tämä raja-arvo lasketaan seuraavasti:

Apurahojen ja palkintojen vuotuinen yhteismäärä (julkisyhteisöjen myöntämät apurahat + muut apurahat + Pohjoismaiden neuvon myöntämät stipendit ja apurahat + opintorahat + palkinnot) 

–  tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot

= valtion taiteilija-apurahan vuotuinen määrä (20 461,72 euroa, vuonna 2018)

Huom! Kohdeapurahoja ei huomioida tässä laskelmassa edellyttäen, että kohdeapurahaa vastaan on esittää siihen kohdistuvia menoja apurahan koko määrän osalta.

Apurahojen ilmoittaminen verotuksessa

Apurahat – kuten myös stipendit ja tunnustuspalkinnot – tulee aina ilmoittaa veroilmoituksen yhteydessä ja samalla selvittää, minkälaisesta apurahasta on kyse.

Jos apurahaa ei ilmoita verottajalle, voi verottaja käsitellä sitä verotuksessa paremman tiedon puuttuessa apurahansaajan kannalta epäedullisesti. Tällöin verovapaa apuraha voi joutua verotettavaksi tai apurahaan voidaan perusteetta kohdistaa tulonhankkimiskuluja.

Apuraha tulee ilmoittaa sinä verovuonna, jona se on ollut nostettavissa. Apuraha on sen verovuoden tuloa, jona sen olisi voinut nostaa, ei sen, jolloin henkilö on todellisuudessa sen nostanut.

Lisätietoja apurahojen ilmoittamisesta Suomen Taiteilijaseuran kokoamassa erillisessä ohjeessa  << Ammattitaiteilijan verotusohjeita >>.

 

LINKIT
Verohallinnon ohje apurahojen verotuksesta
Taiteilijan tulot ja kulut – lomakkeen 15 täyttöohjeet

Avainsanat: ,