Elinkeinoverolaki vai tuloverolaki?

Palkkatyö ja apurahat

Pääasiallinen tulonlähde on palkkatyö,
kuten opetus-
työ, ja/tai
apuraha

Tuloverolaki

Teosmyynti verotetaan tuloverolain mukaan

Teosmyynti

Jos pääasiallinen tulonlähde on palkkatyö tai apuraha, teosmyynnin kulut voi vähentää palkkatulosta.

Elinkeino­toiminta

Pääasiallinen tulonlähde teosmyynti

Elinkeino­verolaki

Teosmyynti verotetaan elinkeino- verolain mukaan

Avainsanat: , , ,

Yleistä kuvataiteilijan verotuksesta

Suomen Taiteilijaseura on koonnut keskeisimmät kuvataiteilijan vero-ohjeet pdf-oppaaksi: 

»Ammattitaiteilijan verotusohjeita»

Oppaassa pääpaino on tuloverolain mukaisessa toiminnassa. Siinä esiteltyjä verotusperiaatteita voidaan kuitenkin hyvin pitkälti soveltaa myös elinkeinoverolain nojalla verotettavien taiteilijoiden verotuksessa.

Taiteilijan toimintaan sovellettavan verolain valinta – tuloverolaki vai elinkeinoverolaki? Taiteilija voi harjoittaa toimintaansa eri muodoissa, niin työsuhteessa, freelancerina kuin yrittäjänäkin. Taiteilijalla voi myös olla eri toimintamuodoista saatuja tuloja.

Taiteilijalle on yleensä edullisinta, että hänen koko toimintansa verotetaan samassa tulolähteessä eli joko kokonaan palkkatulona tai kokonaan yrittäjätulona. Tämä johtuu siitä, että yhden toimintamuodon kuluja ja tappioita ei voi vähentää verotuksessa kuin kyseisen toimintamuodon tuloista.

Siirtyminen vuosittain toisen lain piiristä toiseen ei ole hyvän kirjanpitotavan mukaista.

Palkkatyö verotetaan tuloverolain nojalla. Kun taiteilija on taiteellisen toiminnan ohella palkkatyössä, on yleensä edullisinta, että koko toiminta, myös teosmyynnit, verotetaan tuloverolain nojalla. Tällöin taiteilija voi vähentää esimerkiksi taideteosten myynnin kustannukset palkkatuloista siltä osin kuin myyntitulot eivät riitä kattamaan taiteellisen toiminnan kustannuksia.

Yrittäjiä verotetaan elinkeinoverolain nojalla. Kun taiteilija saa pääasiallisen toimeentulon taideteosten myynnistä, kuuluu hän yleensä elinkeinoverolain piiriin. Tällöin koko toiminta on järkevintä järjestää yrittäjämuotoiseksi, jolloin taiteellisen toiminnan kulut voi vähentää tarvittaessa muista taiteilijan saamista tuloista.

Kulujen vähentämisessä on paljon yhtäläisyyksiä molempien lakien mukaisessa verotuksessa, mutta myös eroja, joten on tärkeää noudattaa oikeita ohjeita veroilmoitusta annettaessa.

Jos olet hiljattain ottanut y-tunnuksen, saattaa verottaja lähettää sinulle lomakkeen 5, vaikka aiemmin olet ilmoittanut taiteellisen toimintasi tulot ja kulut lomakkeella 15. Pelkkä y-tunnuksen olemassaolo ei velvoita sinua siirtymään elinkeinoverolain piiriin, jos toimintasi on edelleen pienimuotoista.

Taiteellisen toiminnan myynnin ylittäessä 10 000 euroa, on hän myynnistään arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäverotuksen piiriin kuulumisella tai kuulumattomuudella ei kuitenkaan ole ratkaisevaa arvioitaessa, minkä verolain nojalla taiteilijaa tuloverotuksessa verotetaan.

 

LINKIT
Ammattitaiteilijan verotusohjeita (pdf)
Taiteilijan tulot ja kulut – lomakkeen 15 täyttöohjeet (pdf)
Verohallinnon ohje matkakustannuksista ja päivärahoista
Verohallinnon ohje apurahojen verotuksesta
Verohallinnon ohje: palkkaa vai työkorvausta?
Taideteosten arvonlisäverotus (pdf)

Avainsanat: , , , , , ,

Taiteilija-yrittäjän verotus

Jos taitelija saa pääasiallisen toimeentulonsa taideteosten myynnistä, kuuluu hän yleensä elinkeinoverolain piiriin. Siinä tapauksessa taiteellinen toiminta rinnastuu verotuksen kannalta aivan normaaliin yritystoimintaan.

Suomen Taiteilijaseuran kokoamassa kuvataiteilijan vero-oppaassa pääpaino on tuloverolain mukaisessa toiminnassa. Siinä esiteltyjä verotusperiaatteita voidaan kuitenkin hyvin pitkälti soveltaa myös elinkeinoverolain nojalla verotettavien taiteilijoiden verotuksessa.

Yrittäjä ilmoittaa taiteellisen toiminnan tulot ja kulut lomakkeella 5.  Kulujen vähentämisessä on paljon yhtäläisyyksiä tuloverolain mukaiseen verotukseen, mutta myös eroja, joten on tärkeää noudattaa oikeita ohjeita veroilmoitusta annettaessa. Lomakkeen yksityiskohtaiset täyttöohjeet löytyvät verottajan verkkosivuilta.

Pääasiallisen toimeentulonsa teosmyynnillä saavan taiteilijan kannattaa hankkia itselleen kirjanpitopalvelu tilitoimistosta. Harvalla taiteilijalla on siihen tarvittavaa asiantuntemusta. Myös verosuunnittelun kannalta tilitoimiston käyttö on suositeltavaa.

 

LINKIT
Ammattitaiteilijan verotusohjeita (pdf)
Ammatinharjoittajan veroilmoitus verottajan sivuilla

Avainsanat: , , ,

Kuvataiteilijan arvonlisävero-ohje

Onko taiteilija arvonlisäverovelvollinen?

Taiteilijan vuosittaisen teosmyynnin ylittäessä 10 000 euroa, on hän myynneistään arvonlisäverovelvollinen. Tällöin taiteilijan tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Myynnin yhteydessä taiteilija perii ostajalta arvonlisäveron ja tilittää edelleen verottajalle.

Taiteilijan on itse arvioitava, ylittääkö hänen myyntinsä 10 000 euron rajan. Jos arvonlisäverovelvollisen myynnin raja ylittyy verovuoden aikana, on vero suoritettava koko tilikauden myynnistä.

Jos myynti on yli 10 000 mutta alle 30 000 euroa, arvonlisäverosta saa huojennusta, jonka laskukaava löytyy arvonlisäverolaista.

Arvonlisäverovelvollisen taiteilijan tulee antaa verohallinnolle perustamisilmoitus oma-aloitteisesti. Perustamisilmoituksia on saatavana internet-osoitteesta www.ytj.fi sekä verohallinnon toimipisteistä ja TE-keskuksista.

Arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa, että taiteilijan tulee jättää paitsi esitäytetty veroilmoitus myös erillinen arvonlisäveroilmoitus.

Teosmyynnin arvonlisävero

Taiteilijan vuotuisen myynnin jäädessä alle 10 000 euron, ei hän ole myynneistään arvonlisäverovelvollinen. Tällöin teosmyynnin alv-veroprosentti on 0 %.

Rajan ylittyessä myynteihin tulee lisätä arvonlisävero, jonka veroprosentti on taideteosten osalta joko 10 % tai 24 % (vuonna 2017).

Alennettua 10 % verokantaa sovelletaan Suomessa tapahtuvaan taide-esineiden ensimyyntiin silloin, kun teoksen alv-velvollisena myyjänä on:

  • taideteoksen tekijä itse
  • taiteilijan oikeudenomistaja kuten perillinen
  • taiteilijan nimissä ja lukuun toimiva välittäjä
  • taide-esineitä satunnaisesti myyvä elinkeinonharjoittaja (ei kuitenkaan jälleenmyyjä)

Taide-esineiksi katsotaan arvonlisäverotuksessa seuraavat taideteokset:

  1. taiteilijan kokonaan käsin tekemät taulut, kollaasit, maalaukset, piirustukset ja pastellit. (Rakennussuunnitelmia ja –piirustuksia, teknisiä piirustuksia ja muita suunnitelmia ja piirustuksia teolliseen, kaupalliseen, topografiseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen ei pidetä taide-esineinä.)
  1. alkuperäiskaiverrukset, -painokset ja – litografiat, joilla tarkoitetaan taiteilijan kokonaan käsin valmistamasta yhdestä tai useammasta laatasta suoraan saatuja mustavalkoisia tai värillisiä vedoksia, riippumatta hänen käyttämästään aineesta tai menetelmästä, jollei se ole ollut mekaaninen tai fotomekaaninen.
  1. alkuperäisveistokset ja –patsaat mistä tahansa aineesta, edellyttäen, että ne ovat kokonaan taiteilijan luomia; taiteilijan tai hänen oikeudenomistajiensa valvonnassa valmistamat jäljennökset enintään kahdeksan kappaleen määrään. Massatuotantona valmistettuja jäljennöksiä sekä tavanomaisia kauppatavaran luontoisia käsityötuotteita ei pidetä taide-esineinä.
  1. käsin kudotut kuvakudokset ja käsin tehdyt seinävaatteet ja niistä käsin taiteilijan alkuperäisluonnosten mukaan tehdyt jäljennökset, enintään kahdeksan jäljennöstä työtä kohden;
  1. taiteilijan ottamat ja hänen vedostamansa tai hänen valvonnassaan vedostetut signeeratut ja numeroidut valokuvat, joiden määrä on rajoitettu kolmeenkymmeneen riippumatta koosta ja tukimateriaalista. Tällä tarkoitetaan myös taiteilijan valvonnassa otettuja valokuvia.

Yleistä 24 % veronkantaa sovelletaan muuhun kuin yllä määriteltyjen taideteosten ensimyyntiin ja kaikkien taideteosten jälleenmyyntiin. Siten esimerkiksi mediataiteen ja installaatioiden sekä 30 kappalemäärän ylittävien valokuvien myynnin arvonlisävero on 24 %.

Esittävän taiteen osalta on esiintyjän palkkiot säädetty kokonaan arvonlisäverottomiksi. Siten esimerkiksi performanssitaiteen osalta arvonlisäveroa ei peritä lainkaan Myös tekijänoikeuskorvaukset ovat pääsääntöisesti arvonlisäverottomia.

Lisäksi EU:n sisäisiä ja EU:n rajat ylittäviä ostoja ja myyntejä koskevat omat alv-säännöksensä (ks. tarkemmin Verohallinnon ohje, linkki alla).

Arvonlisäveron laskeminen 

Arvonlisävero lasketaan lisäämällä tuotteen tai palvelun verottoman hinnan päälle arvonlisäveron osuus. Silloin kun esimerkiksi taideteoksen hinta on sovittu arvonlisäverottoman hinnan perusteella, jolloin hinnan perässä yleensä lukee ”alv 0%”, arvonlisäveron osuuden laskelminen on yksinkertaista:

Alv 10 %: sovittu hinta (alv 0 %) x 1,10 = arvonlisäverollinen hinta
Alv 24 %: sovittu hinta (alv 0 %) x 1,24 = arvonlisäverollinen hinta

Toisinaan sopimuksessa on sovittu kokonaishinta, jonka tilaaja teoksesta arvonlisäveroineen maksaa. Tällöin esimerkiksi hinnan perässä yleensä lukee ”sis. alv”. Arvonlisäveron laskemisessa voi tässä tapauksessa käyttää seuraavia kaavoja:

Alv 10 %: sovittu hinta (sis. alv) / 1,10 = arvonlisäveroton hinta
Alv 24 %: sovittu hinta (sis. alv) / 1,24 = arvonlisäveroton hinta


LINKIT

Taideteosten arvonlisäverotus (verottajan ohje, päivitetty 29.8.2017)

 

Avainsanat: , , , , , ,

Apurahat ja verotus

Taiteilijan saamien apurahojen verotus riippuu kolmesta seikasta: mihin tarkoitukseen apuraha on myönnetty, kuka tai mikä taho apurahan on myöntänyt ja mikä on henkilön vuodessa saaman apurahan tai apurahojen yhteismäärä.

Työskentely-, kohde- vai sekamuotoinen apuraha?

Apurahojen perustyypit ovat kohdeapuraha ja työskentelyapuraha. Lisäksi on sekamuotoisia apurahoja, joissa taiteilijalle on samalla päätöksellä myönnetty apuraha sekä elinkustannuksiin että muihin kuluihin.

Työskentelyapuhan tarkoitus on rahoittaa taitelijan tavanomaisia elantomenoja. Se kohdistuu siten taiteilijan asumiseen, yksityisvaatteisiin, ruokaan ja vapaa-aikaan. Kohdeapurahasta on kyse, kun se on annettu tiettyyn kohteeseen, kuten esim. matkaan tai näyttelykuluihin.

Apurahan tyypillä on merkitystä siinä vaiheessa, kun apuraha ilmoitetaan veroilmoituksen yhteydessä verottajalle.

Kohdeapurahasta ei jää verotettavaa tuloa, jos se on kokonaisuudessaan käytetty tarkoitukseensa eli henkilö voi esittää apurahan määrän verran kulutositteita.

Työskentelyapurahan osalta veronalaisuus riippuu ennen kaikkea apurahan myöntäneestä tahosta mutta osin myös siitä, mikä on henkilön, vuoden aikana saamien apurahojen yhteismäärä.  Työskentelyapurahoja ovat mm. valtion taiteilija-apurahat (1/2-5 – vuotiset), näyttökorvausapuraha sekä yksityisten säätiöiden taiteelliseen työskentelyyn myöntämät ns. vuosiapurahat.

Sekamuotoisten apurahojen osalta taiteilijan tulee selvittää verottajalle, miltä osin kysymys on työskentely- ja miltä osin kohdeapurahasta.

Onko apurahan myöntänyt julkisyhteisö vai muu taho?

Se, kuka tai mikä taho apurahan on myöntänyt, vaikuttaa suoraan apurahan verotukseen:

    1. Julkisyhteisöjen myöntämät apurahat ovat verovapaita,
    2. Muiden kuin julkisyhteisöjen myöntämät apurahat on vain tiettyyn rajaan asti verovapaita.

Julkisyhteisöjä ovat esimerkiksi valtiot, kunnat, Pohjoismaiden neuvosto, läänien taidetoimikunnat, valtion tieteelliset toimikunnat, kuntayhtymät, Taiteen edistämiskeskus, evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko, KELA ja Suomen Pankki.

Ulkomainen valtio tai ulkomainen julkisyhteisö ei ole tuloverolain tarkoittama julkisyhteisö. Apurahoja myöntäviä yksityisiä tahoja ovat esimerkiksi Suomen Kulttuurirahasto, Alfred Kordelinin säätiö, Svenska Kulturfonden, Oscar Öflunds Stiftelse tai muut yksityiset säätiöt ja yhdistykset. Myös valtion yliopistot ja korkeakoulut luetaan yksityisiin tahoihin.

Muiden kuin julkisyhteisöjen myöntämät apurahat ovat veronalaista tuloa siltä osin kuin apurahojen ja palkintojen yhteismäärä (nettona) ylittää taiteilija-apurahan määrän. Tämä raja-arvo lasketaan seuraavasti:

Apurahojen ja palkintojen vuotuinen yhteismäärä (julkisyhteisöjen myöntämät apurahat + muut apurahat + Pohjoismaiden neuvon myöntämät stipendit ja apurahat + opintorahat + palkinnot) 

–  tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot

= valtion taiteilija-apurahan vuotuinen määrä (20 309,40 euroa, vuonna 2017)

Huom! Kohdeapurahoja ei huomioida tässä laskelmassa edellyttäen, että kohdeapurahaa vastaan on esittää siihen kohdistuvia menoja apurahan koko määrän osalta.

Apurahojen ilmoittaminen verotuksessa

Apurahat – kuten myös stipendit ja tunnustuspalkinnot – tulee aina ilmoittaa veroilmoituksen yhteydessä ja samalla selvittää, minkälaisesta apurahasta on kyse.

Jos apurahaa ei ilmoita verottajalle, voi verottaja käsitellä sitä verotuksessa paremman tiedon puuttuessa apurahansaajan kannalta epäedullisesti. Tällöin verovapaa apuraha voi joutua verotettavaksi tai apurahaan voidaan perusteetta kohdistaa tulonhankkimiskuluja.

Apuraha tulee ilmoittaa sinä verovuonna, jona se on ollut nostettavissa. Apuraha on sen verovuoden tuloa, jona sen olisi voinut nostaa, ei sen, jolloin henkilö on todellisuudessa sen nostanut.

Lisätietoja apurahojen ilmoittamisesta Suomen Taiteilijaseuran kokoamassa erillisessä ohjeessa  << Ammattitaiteilijan verotusohjeita >>.

 

LINKIT
Verohallinnon ohje apurahojen verotuksesta
Taiteilijan tulot ja kulut – lomakkeen 15 täyttöohjeet

Avainsanat: ,