Ohjeet työttömäksi jäävälle taiteilijalle

  1. Ilmoittaudu heti
    työnhakijaksi
    TE-toimistoon.
    Lisätietoja
  2. Jos täytät palkansaajan
    tai yrittäjän työssäoloehdon,
    sinulla on oikeus peruspäivärahaan.
    Ennen työssäoloehdon täyttymistä voit
    saada tarveharkintaista työmarkkinatukea.
    Lisätietoja
  3. Tutustu oheisiin ohjeisiin,
    joissa kerrotaan tarkemmin
    taiteilijoiden mahdollisuuksista
    saada työttömyysturvaa.
  4. Pyydä tarpeen mukaan neuvoa
    Suomen Taiteilijaseurasta
    työttömyysturvan
    hakemisessa.

Avainsanat:

Taiteiljaseura_photo_Aino_Huovio-4978

Yleisohje työttömäksi jäävälle taiteilijalle

Työttömyysetuuteen on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla.

Taiteilijan tulee ilmoittaa TE-toimistolle hakevansa ja olevansa valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä. Työttömyyspäivärahaa voi saada aikaisintaan siitä päivästä lukien, jolloin ilmoitus on saapunut TE-toimistoon, ei takautuvasti tätä aiemmasta ajankohdasta.

Taiteilijan työllistyminen omalla taiteellisella toiminnallaan ei ole suoranaisena esteenä työttömyysetuudelle. Tällöin TE-toimisto ratkaisee, onko muodostaako taiteellinen työ esteen kokoaikatyön vastaanottamiselle.

Oikeutta työttömyysetuuteen ei ole, jos TE-toimisto katsoo työllistymisen päätoimiseksi. Sivutoimisesti taiteellisessa toiminnassaan työllistyvällä taiteilijalla voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen.

Taiteellisesta työstä saatujen tulojen vähäisyydellä ei ole suoranaista merkitystä arvioitaessa työllistävyyttä. Heikosti kannattava tai tappiollinenkin toiminta voi työllistää siten, ettei kokoaikatyön vastaanottaminen ole mahdollista.

Työttömäksi jäävän taiteilijan ei tarvitse luopua työhuoneestaan eikä ammattitaidon ylläpitämiseksi tarvitsemistaan tarvikkeista, välineistä tai työvarastostaan. Taiteilija voi edelleen hakea apurahoja. Saaduista apurahoista on kuitenkin aina ilmoitettava TE-toimistolle.

 

LINKIT
KELA
Työttömyyskassojen yhteisjärjestö

 

 

 

 

Avainsanat:

Taiteiljaseura_photo_Aino_Huovio-4978

Uusi työttömyysturvalaki ja tulkintaohjeet

Uusi työttömyysturvalaki tuli voimaan vuoden 2016 alussa.

Uudessa laissa henkilöt, jotka ennen katsottiin itsensä työllistäjiksi katsotaan nyt sivu- tai päätoimisiksi yrittäjiksi.

Oikeus työttömyysturvaan määritellään aivan kuten ennenkin: Sivutoimisella yrittäjällä on edelleen oikeus työttömyysturvaan, mutta päätoimiselle yrittäjälle sitä ei myönnetä.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi lain voimaantultua ohjeet, joiden mukaisesti TE-toimistojen tulee tulkita uusia säännöksiä.

Ohjeessa on erillinen taiteilijoita käsittelevä osuus. Alla on lueteltu muutama taiteilijoiden kannalta keskeinen kohta:

  • Ohje tunnistaa taiteilijan työn erityisen luonteen ja antaa siitä useita esimerkkejä.
  • Taiteilijan toimeentulo voi koostua useista tulonlähteistä, joiden suhde voi vaihdella.
  • MYEL-vakuutusvelvollisuus ei yksin tee apurahansaajasta yrittäjää.
  • Työttömyysturvaa saavalla taiteilijalla on oikeus pitää ammattitaitoaan yllä.
  • Tarvikkkeista, välineistä, teosvarastosta tai työhuoneesta ei tarvitse luopua.
  • Taiteilija voi hakea apurahoja ja näyttelyaikoja työttömyysturvaa saadessaan.

Kuinka elää kuvataiteella –sivuston ohjeet perustuvat uuden työttömyysturvalain säännöksiin ja niitä koskeviin työ- ja elinkeinoministeriön ohjeisiin.

 

LINKIT
Ministeriön ohje TE-toimistoille (PDF)

Avainsanat:

Taiteilijaseura_photo_Aino_Huovio-3728

Työttömyysturva taiteellisen työn päättymisen jälkeen

Päätoimisesti omassa työssä työllistyneen taiteilijan katsotaan työllistyvän työssään siihen ajankohtaan asti, kun työnhakijan esittämän selvityksen perusteella tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa.

Omassa työssä työllistymisen päättyminen todetaan ensisijaisesti työnhakijan oman ilmoituksen perusteella. Tarvittaessa hakijaa voidaan pyytää esittämään luotettavana pidettävää muuta selvitystä. Tällaista selvitystä voi olla esimerkiksi tilaustyön jättäminen tilaajalle tai apurahakauden päättyminen.

Taiteellinen toiminta voidaan muiden edellytysten täyttyessä katsoa lopetetuksi, vaikka taiteilija olisi edelleen merkittynä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin tai kaupparekisteriin.

Työnhakijalla on myös aina ilmoitusvelvollisuus etuuden saamiseen vaikuttavien olosuhteiden muuttumisesta, esimerkiksi taiteellisen toiminnan aloittamisesta uudelleen.

Jos aiemmin päätoimisena harjoitettu taiteellinen toiminta on päättynyt, toiminta voi uudelleen aloitettaessa olla myös sivutoimista.

Taiteilija saa työttömyyden aikana ylläpitää ammattitaitoaan. Omassa työssä työllistymisen ei katsota jatkuvan, jos työnhakija ainoastaan ylläpitää ammattitaitoaan ja siten vaikuttaa myöhempiin työmahdollisuuksiinsa. Tästä ammattitaidon ylläpitämiseksi katsottavasta toiminnasta on Kuinka elää kuvataiteella –sivulla oma ohjeensa.

Avainsanat:

Taiteiljaseura_photo_Aino_Huovio-4678

Taiteilijan ammattitaidon ylläpitäminen työttömyyden aikana

Työttömäksi jäänyt taiteilija voi ylläpitää ammattitaitoaan ilman, että sillä on vaikutusta hänen oikeuteensa saada työttömyysetuutta. Ammattitaidon ylläpitämisen katsotaan myötävaikuttavan taiteilijan myöhempiin mahdollisuuksiin saada työtä.

Ammattitaidon ylläpitämisenä pidettävästä toiminnasta ei pyydetä työnhakijalta selvitystä eikä siitä anneta työvoimapoliittista lausuntoa.

Taiteilijan ei tarvitse luopua ammattitaitonsa ylläpitämiseksi tarvitsemistaan tarvikkeista, välineistä eikä kuvataiteilijan tavanomaisesta teosvarastosta ollakseen oikeutettu työttömyysetuuteen. Työhuoneesta luopuminen ei myöskään ole edellytys työttömyysetuuden saamiselle.

Työttömäksi jäävän taiteilijan ei tarvitse poistaa itseään viranomaisten rekistereistä. Työttömyyden aikana taiteilija voi edelleen olla merkittynä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin tai kaupparekisteriin. Rekistereissä oleminen voi olla esimerkiksi edellytyksenä uusien työmahdollisuuksien saamiselle.

Ammattitaidon ylläpitämisenä voidaan ainakin lähtökohtaisesti pitää myös seuraavaa toimintaa:

    • omatoiminen harjoittelu ja taitojen arvioittaminen alan osaajilla,
    • perehtyminen uusiin työvälineisiin ja metodeihin, kuten uusiin taiteen tekemisessä tarvittaviin materiaaleihin ja tekniikoihin,
    • apurahojen ja näyttelyaikojen hakeminen,
    • ennen työttömyyttä valmistuneiden teosten julkinen esittäminen,
    • satunnaisesti tapahtuva esiintyminen tai omasta työstä kertominen yleisölle,
    • osallistuminen alan kongresseihin tai muunlainen vastaava verkostoituminen

Ammattitaidon ylläpitämisenä ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi valmistautumista ennalta sovittuun produktioon eikä toimintaa, jolla on taloudellinen tavoite. Työnhakijan katsotaan tällöin tilanteesta riippuen jatkavan aiempaa taiteellista toimintaansa tai aloittaneen taiteellisen toiminnan joko pää- tai sivutoimisesti.

Avainsanat:

Taiteiljaseura_photo_Aino_Huovio-4646

Taiteilija-yrittäjän työttömyysturva

Taiteilija, joka on velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen, katsotaan työttömyysturva-asioissa yrittäjäksi.

YEL-velvollisuus on taiteilijalla, jonka työ- tai virkasuhteen ulkopuolella tekemän taiteellisen toiminnan vuotuinen työtulo ylittää 7 645,25 euroa (2017), eikä henkilö kuulu saman toiminnan perusteella muun eläkelain piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuvataiteilijan (kuluilla vähennetyn) vuosimyynnin ollessa noin 11 000 euroa, on taiteilija velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen.

Vapaaehtoisella YEL-vakuutuksella ei ole suoraa vaikutusta työttömyysetuuksiin. Tällöin taiteilijaa voidaan pitää yrittäjänä ainoastaan muiden edellytysten täyttyessä. Apurahansaajaa ei pidetä MYEL-vakuutuksen perusteella yrittäjänä. (Katso apurahatilanteista erillinen ohje)

Jos taiteilijaa pidetään työttömyysturva-asiassa yrittäjänä, TE-toimisto arvioi, onko taiteellinen toiminta pää- vai sivutoimista. Päätoimisesti taiteilijatyöstä työllistyvällä taiteilijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Sivutoimisesti yritystoiminnassa työllistyvällä taiteilijalla voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen.

Ratkaisevaa arvioitaessa taiteilija-yrittäjän työllistymistä on taiteellisen työn vaatima työmäärä. Jos työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikatyön vastaanottamisen, katsotaan työllistyminen päätoimiseksi eikä oikeutta työttömyysetuuteen ole.

TE-toimiston ratkaisu perustuu kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon kaikki taiteellisen toiminnan työllistävyydestä saatu näyttö. Työmäärää koskeva arvio voidaan perustaa työnhakijan omaan kertomaan.

Taiteellinen toiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi sen vaatiman työmäärän vähäisyyden perusteella. Tämä koskee niin muiden töiden ohessa aloitettua taiteellista toimintaa kuin työttömänä aloitettua toimintaakin. Lisäksi taiteellinen toiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi esimerkiksi sillä perusteella, että taiteilija on taiteellisen työn ohella ollut samanaikaisesti myös ansiotyössä.

Taiteellinen toiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi taiteilijan aikaisemman työhistorian perusteella edellyttäen, että työssäolo ja taiteellinen työ on ollut samanaikaista. Käytännössä toiminta katsotaan sivutoimiseksi, kun henkilö on tehnyt samanaikaisesti kokoaikatyötä vähintään kuusi kuukautta tai esimerkiksi osa-aikatyötä tekemällä täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon.

Yritystoiminnan voi osoittaa sivutoimiseksi myös esimerkiksi päätoimisilla, normaalisti edenneillä opinnoilla, jotka ovat kestäneet taiteellisen toiminnan aikana vähintään kuusi kuukautta.

Taiteellisen toiminnan katsominen sivutoimiseksi työssäolon perusteella edellyttää, ettei toiminnan laajuudessa tapahdu muutoksia. Jos toiminta esimerkiksi laajenee työttömyyden alettua, TE-toimiston tulee arvioida, onko toimintaa pidettävä edelleen sivutoimisena.

Taiteellinen toiminta voi alkuvaiheessa olla työmäärältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää sivutoimisena. TE-toimisto voi katsoa työttömänäkin aloitetun taiteellisen toiminnan olevan sivutoimista, jos töiden vähäisyys on mahdollista erottaa tulojen puuttumisesta.

Taiteellisesta toiminnasta saatavilla tuloilla tai tulojen puuttumisella ei ole suoranaista merkitystä arvioitaessa työllistävyyttä. Heikosti kannattava tai tappiollinenkin toiminta voi työllistää siten, ettei kokoaikatyön vastaanottaminen ole mahdollista.

Jos TE-toimisto katsoo taiteellisen työn sivutoimiseksi, annetaan taiteilijalle sivutoimista yritystoimintaa koskeva työvoimapoliittinen lausunto. Pääsääntöisesti lausunto annetaan toistaiseksi voimassa olevana.

Työnhakijalla on aina velvollisuus ilmoittaa esimerkiksi yritystoiminnan laajuudessa tapahtuvista muutoksista. TE-toimisto voi muutoinkin, esimerkiksi muun asiakaspalvelun yhteydessä, pyytää selvitystä yritystoiminnaksi katsottavassa taiteellisessa toiminnassa mahdollisesti tapahtuneista muutoksista. Muutokset voi antaa aiheen uuteen, asiaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon.

Jos taiteilija on työllistynyt taiteellisessa toiminnassa päätoimisesti, työttömyysetuuden saaminen edellyttää joko taiteellisen työskentelyn päättymistä tai koko yrittäjyydeksi katsottavan taiteellisen toiminnan lopettamista.

Avainsanat: ,

Taiteilijaseura_photo_Aino_Huovio-4245

Onko taiteellinen työ pää- vai sivutoimista?

Pelkästään se, että taiteilija ylipäänsä työllistyy omalla taiteellisella toiminnallaan, ei ole esteenä työttömyysetuuden maksamiselle. Jos työllistyminen on päätoimista, henkilöllä ei työnhakijaksi ilmoittautuessaan ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Työllistyminen omassa työssä on päätoimista silloin, kun toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Sivutoiminen työllistyminen ei ole esteenä etuuden maksamiselle.

Taiteellinen toiminta voi alkuvaiheessa olla työmäärältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää sivutoimisena. TE-toimisto voi katsoa työttömänäkin aloitetun taiteellisen toiminnan olevan sivutoimista, jos töiden vähäisyys on mahdollista erottaa tulojen puuttumisesta.

Taiteellisesta toiminnasta saatavilla tuloilla tai tulojen puuttumisella ei ole suoranaista merkitystä arvioitaessa työllistävyyttä. Heikosti kannattava tai tappiollinenkin toiminta voi työllistää siten, ettei kokoaikatyön vastaanottaminen ole mahdollista.

Taiteellinen toiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi taiteilijan aikaisemman työhistorian perusteella edellyttäen, että työssäolo ja taiteellinen työ on ollut samanaikaista. Käytännössä toiminta katsotaan sivutoimiseksi, kun henkilö on tehnyt samanaikaisesti kokoaikatyötä vähintään kuusi kuukautta tai esimerkiksi osa-aikatyötä tekemällä täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon.

Taiteellisen toiminnan voi osoittaa sivutoimiseksi myös esimerkiksi päätoimisilla, normaalisti edenneillä opinnoilla, jotka ovat kestäneet taiteellisen toiminnan aikana vähintään kuusi kuukautta.

Taiteilijan toimeentulo voi muodostua useista tulolähteistä; osittain palkansaaja-asemassa tehdystä työstä ja osittain omasta työstä. Näiden työllistymistapojen välinen suhde voi vaihdella. Lisäksi on tavallista, että esimerkiksi opetustyössä työaika ainakin osassa työviikkoja alittaa ajan, joka riittäisi kerryttämään työssäoloehtoa.

Jos taiteilija on jatkuvasti työllistynyt osittain palkkatyössä ja osittain omassa taiteellisessa työssään, on taiteellista työtä lähtökohtaisesti pidettävä sivutoimisena, jos palkkatyössä on säännöllisiä, ammatista johtuvia katkoja. Tällaisia katkoja ovat esimerkiksi määräaikaisten opetusalan sijaisuuksien väliset katkot tai kansalais- ja työväenopistojen lomajaksot.

Avainsanat: , , ,

Taiteiljaseura_photo_Aino_Huovio-4102

Apurahan vaikutus työttömyysetuuksiin

Apurahan saamisella ja apurahakauden päättymisellä voi olla vaikutusta taiteilijan työttömyysetuuksiin.

Työttömyyden alkaminen apurahakauden jälkeen

Apurahatyöskentely elinkustannuksiin tarkoitetun, yli 4 kk kestävän apurahan turvin on yksi yrittäjyyteen rinnastettava, omassa työssä työskentelemisen muoto, ja tällaisen työskentelyn päätyttyä taiteilijalla voi olla oikeus työttömyysetuuteen.

Työttömäksi apurahakauden jälkeen jäävän taiteilijan tulee hakeutua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että taiteilija on valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä.

Työskentely apurahakauden jälkeen voi olla myös sivutoimista, jolloin taiteilijalla voi olla oikeus soviteltuun etuuteen. Päätoimista taiteilijatoiminta on apurahakauden jälkeen silloin, kun toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Päätoimisuudesta ja sivutoimisuudesta on Kuinka elää kuvataiteella –sivustolla erillinen ohje.

Apurahan saaminen työttömyyden aikana

Taiteilija voi työttömyyden aikana saada apurahan erilaisiin tarkoituksiin. Työskentelyapuraha, joka on tarkoitettu päätoimiseen taiteelliseen työskentelyyn, estää työttömyysetuuden. Muiden apurahojen osalta oikeus työttömyysetuuksiin arvioidaan tapauskohtaisesti. Kaikki saadut apurahat tulee ilmoittaa TE-toimistolle.

Jos työttömälle työnhakijalle myönnetään apuraha hänen ollessaan työttömänä, katsotaan työskentely aloitetuksi sinä päivänä, jona apuraha on ollut nostettavissa, ellei hakija osoita, että apurahatyöskentelyn aloittamiselle on olemassa hänestä riippumaton este.

Muuna selvityksenä apurahakauden alkamisesta voidaan pitää esimerkiksi seuraavia:

  • apurahan myöntäjän ilmoittamaa apurahan alkamispäivää,
  • työkyvyttömyyttä,
  • projektista vetovastuussa olevan tahon antamaa todistusta aloitusajankohdan myöhentymisestä,
  • kutsujan todistusta vierailuajankohdasta tai
  • tiettyä ulkomailla tehtävää työskentelyjaksoa.

Apurahatyöskentelyn katsotaan alkavan siitä hetkestä, kun taiteilija ilmoittaa aloittavansa työn tekemisen apurahalla.

Pitkissä työskentelyapurahoissa (yli 4 kk:n mittaiset apurahat) apurahakausi määräytyy kuitenkin MYEL –vakuutusvelvollisuuden alkamisesta.

Apurahakauden alkamisen ja keston osalta rahoittajan ilmoitus on ensisijainen. Jos apurahapäätöksessä on määritelty apurahan kesto kuukausina, lasketaan kesto täysinä kuukausina apurahatyöskentelyn aloittamisesta.

Hakija voi osoittaa apurahakauden keston myös muulla, eläkelaitoksesta saadulla ilmoituksella vakuutuskauden kestosta. Mikäli apurahakautta ei ole rahoitus- tai vakuutuspäätöksellä määritelty, arvioidaan apurahakausi jakamalla saatu apuraha taiteilija-apurahan kuukausimäärällä (1.2.2016 alkaen 1692,45 €/kk).

Taiteen edistämiskeskus vahvistaa taiteilija-apurahan suuruuden vuosittain. Apurahan kuukausittainen määrä voi käytännössä olla suurempi kuin verottoman apurahan määrä, mutta kesto otetaan huomioon ainoastaan apurahan maksajan ilmoituksen perusteella.

Avainsanat: ,

Soviteltu työttömyyspäiväraha

Päätoimisesti työllistyvällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Sivutoimisesti työllistyvällä sen sijaan voi olla oikeus soviteltuun päivärahaan.

Soviteltua päivärahaa maksetaan, jos henkilö vastaanottaa osa-aikatyön tai enintään 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön tai saa tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä.

Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtävää työtä, jossa työaika on enintään 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän kokonaistyöajasta.

Yritystoiminta tai oma työ katsotaan sivutoimiseksi, jos yritystoiminnan tai oman työn vaatima työmäärä on niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Sivutoimisuuden osalta ratkaisun tekee TE-toimisto.

Työtön työnhakija voi ansaita kuukaudessa ns. suojaosan verran ilman, että ansiot vähentävät työttömyysturvan määrää. Suojaosa on 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän viikon ajanjakson aikana.  Työttömyysajan ansiotulot tulee ilmoittaa Kelaan/työttömyyskassaan, vaikka tulot jäisivät alle suojaosan.

Sovitellun työttömyysetuuden laskennassa käytetään sovittelujaksoksi nimettyä ajanjaksoa, jolla ansaitut työtulot lasketaan yhteen sovitellun työttömyysetuuden määrittelemiseksi. Sovittelujakson pituus riippuu palkanmaksukaudesta ja on joko kuukausi tai neljä viikkoa.

Sovittelussa tulona otetaan huomioon palkka tai muu ansiotulona pidettävä vastike, joka on saatu korvauksena työstä. Työtuloksi katsottavana ansiotulona pidetään sovittelussa palkan lisäksi esimerkiksi rojalteja ja tekijänoikeuskorvauksia, palkkaan rinnastettavia palkkioita ja yritystoiminnasta saatavaa ansiotuloa. Sen sijaan esimerkiksi verottomat stipendit ja apurahat eivät vaikuta työtulon määrään.

Sovitellun työttömyyspäivärahan määrä lasketaan siten, että suojaosan ylittävistä tuloista puolet vähennetään täysimääräisestä päivärahasta:

Kuukauden sovittelujakso:

täysi päiväraha – (0,5 x [palkka-300] / 21,5) = 1 päivän päiväraha

Neljän viikon sovittelujakso:

täysi päiväraha – (0,5 x [palkka-279] / 20) = 1 päivän päiväraha

Päivärahan ja työtulon yhteissumma voi olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Jos päivärahan laskennassa on käytetty esimerkiksi 2000 euron kuukausituloa, maksetaan soviteltua päivärahaa enintään niin paljon, että työtulon ja päivärahan yhteismäärä on 2000 euroa.

Soviteltua ansiopäivärahaa maksetaan sovittelujakson jokaiselta päivältä (5 pv/kalenteriviikko), ellei maksamiselle ole muita esteitä.

 

LINKIT
KELA – omat tulot vaikuttavat
TYJ – työtulon vaikutus ansiopäivärahaan

 

Avainsanat: