Kauppahintaa, palkkaa vai työkorvausta?

Taideteosten myynnin yhteydessä nousee toisinaan esille kysymys teoksesta maksettavan vastikkeen laskutuksesta. Tällä puolestaan on vaikutus erityisesti verotukseen ja eläkkeisiin.

Taideteoksen kauppa

Silloin kun valmis taideteos myydään esimerkiksi näyttelystä, on myynnistä saatu vastike kauppahintaa. Kyse on kauppahinnasta, vaikka myyjä itse on valmistanut taideteoksen ja suurin osa kauppahinnasta perustuu tämän työpanoksen arvoon.

Kauppahinta ei ole vastiketta tehdystä työstä, eikä siitä toimiteta ennakonpidätystä tai peritä sosiaaliturva- tai eläkemaksuja. Kauppahinnasta perittävä arvonlisävero riippuu siitä, onko taideteoksen myyjä myynnistään arvonlisäverovelvollinen vai ei. Arvonlisäverosta on Kuinka elää kuvataiteella –sivustolla erillinen ohje.

Työkorvausta tilaustyöstä

Tilauksesta valmistetussa taidehankinnassa ei normaalisti ole kyse tavaran kaupasta, eikä tilaustyöstä maksettu vastike ole kauppahintaa. Jos vastike on tosiasiallisesti maksettu työstä, se on työkorvausta. Näin on yleensä tilausteosten kohdalla. Esimerkiksi taiteilijalta tilatusta muotokuvasta maksettu vastike on verottajan nimenomaisen ohjeen mukaan työkorvausta.

Jos työkorvauksen saaja on ennakkoperintärekisterissä, suorituksesta ei toimiteta ennakonpidätystä. Jos suorituksen saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä, työkorvauksen osuudesta toimitetaan ennakonpidätys. Taiteilijan tulee maksua varten toimittaa tilaajalle verokortti.

Työkorvauksesta ei suoriteta työnantajan sosiaaliturvamaksua. Se, onko työkorvauksena maksetusta suorituksesta maksettava eläkemaksuja, riippuu tilanteesta. Yleensä näin ei ole. Kuitenkin esimerkiksi kuntien maksamista työkorvauksista peritään kunnalliset eläkemaksut, ellei työn suorittajalla ole YEL-vakuutusta. On huomattava, että kunnallinen eläkemaksu maksetaan vain työn osuudesta. Työkorvauksena kuntien maksamien suoritusten osalta kannattaa tilaussopimuksessa tästä syystä johtuen erotella työn osuus materiaali-, ostopalvelu- ym. kustannuksista.

Tilaustyö palkkana

Tilaustyö on mahdollista toteuttaa myös työsuhteessa, joskin harvemmin niin tosiasiassa toimitaan. Työsuhteeseen liittyy työnantajan johto ja valvonta, joka taiteelliseen tilaustyöhön soveltuu varsin huonosti.

Palkasta on ennakonpidätyksen lisäksi pääsääntöisesti suoritettava myös työnantajan sosiaaliturvamaksu. Työsuhteessa toteutettuun tilaustyöhön liittyvästä palkasta peritään myös lakisääteiset TyEL-maksut.

LINKIT

Verohallinnon ohje: palkka ja työkorvaus verotuksessa

Avainsanat: , , , , , ,

Taiteellisen toiminnan organisointi

Taiteellisen toiminnan suunnittelussa ja toimintamuodon valinnassa tärkeintä on tuntea oma toimintansa ja mitä siltä haluaa.

Kuvataiteilijan työtä voi tehdä niin palkkatyössä, freelancerina kuin yrittäjänäkin. Useat tekevät uransa aikana näitä kaikkia, osin samanaikaisestikin. Toiminnan organisointi vaikuttaa verotukseen, sosiaalietuuksiin ja vakuutuksiin, joten toimintamuodon valinnassa kannattaa olla tarkka.

Taideteosten ammattimainen myynti taidemarkkinoilla on elinkeinotoimintaa. Kuvataiteilija itsekin voi olla omassa työssään yrittäjä, ellei hän työskentele työsuhteessa siten, että valmiit teokset tulevat työnantajan omistukseen ja korvaus niistä maksetaan palkkana.

Taiteelliseen työn tekemiseen yrittäjänä liittyy vapauksien ja riippumattoman aseman lisäksi myös velvollisuuksia. Jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on tästä toiminnastaan kirjanpitovelvollinen.

Taideteosten myynnin ja muun taloudellisen vaihdannan yhteydessä oikeudet ja vastuut suhteessa muihin osapuoliin on syytä järjestää huolella oman toimintamuodon mukaan ja suunnitella sopimukset, vakuutukset ja verotus niihin sopiviksi.

Pääasiallisen toimeentulonsa teosmyynnillä saavan taiteilijan kannattaa hankkia itselleen kirjanpitopalvelu tilitoimistosta. Harvalla taiteilijalla on siihen tarvittavaa asiantuntemusta. Myös verosuunnittelun kannalta tilitoimiston käyttö on suositeltavaa.

Taiteilijan toimintamuodon ja yrittäjä-palkansaaja – rajanvedon vaikutuksesta verokohteluun ja sosiaalietuuksiin on tarkempaa tietoa verotusta sekä työttömyys- ja eläketurvaa koskevilla sivuilla.

Avainsanat: , , , , , ,

Toimintamuodon valinta

Taiteilija-yrittäjän toiminnan järjestämisen kannalta keskeinen ratkaisu on toimintamuodon valinta.

Vaihtoehtoisia toimintamuotoja Suomessa ovat yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta.

Toiminimi

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli ns. toiminimiyrittäjänä toimiessaan taiteilija toimii omissa nimissään. Toiminimiyrittäjänä voi toimia yksin tai aviopuolisonsa kanssa. Toiminimellä toimessaan taiteilija tekee toimintaansa koskevat päätökset itsenäisesti ja vastaa taloudellisesti itse velvoitteistaan.

Toiminimiyrittäjä saa toiminnasta kertyvän voiton omaan käyttöönsä, mutta toisaalta hän vastaa myös mahdollisesta tappiosta. Palkanmaksu itselle tai puolisolle ei ole mahdollista, eikä myöskään verottomien luontoisetujen saaminen. Yrittäjä käyttää yrityksen voittoa yksityisnostoina verojen jälkeen.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan saama elinkeinotoiminnan tulos verotetaan hänen omana tulonaan

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat ns. henkilöyhtiöitä. Avoimessa yhtiössä tulee olla perustamishetkellä vähintään kaksi yhtiömiestä. Kommandiittiyhtiö eroaa avoimesta yhtiöstä siten, että siinä on yhden tai useamman vastuunalaisen yhtiömiehen lisäksi myös yksi tai useampi äänetön yhtiömies, joka osallistuu yhtiön toimintaan rahallisella panoksellaan.

Avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat ovat henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista. Kommandiittiyhtiön äänettömien yhtiömiesten vastuu rajoittuu yhtiösopimuksessa sovittuun omaisuuspanoksen määrään.

Avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet käyttävät päätösvaltaa joko yksin tai yhdessä.

Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä yhtiömiehet sopivat voiton ja tappion jakamisen perusteista. Yhtiömiehet voivat nostaa itselleen kohtuullisen määrän palkkaa ja saada luontoisetuja sekä verottomia kulukorvauksia. Käytännössä yhtiömiehet nostavat voiton yleensä yksityisnostoina.

Henkilöyhtiöiden elinkeinotoiminnan tuos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tuloina.

Osuuskunta

Osuuskunta on jäsentensä omistama yhteisyritys. Osuuskunnasta on tullut taiteilijoille yhä yleisempi toimintamuoto. Osuuskunnan voi perustaa yksikin henkilö, eikä osuuskunnan perustaminen edellytä rahallista panosta.

Osuuskunnassa jokaisella jäsenellä on äänioikeus. Osuuskunnan tuottamasta voitosta maksetaan osuuskuntaan sijoitetulle pääomalle vain rajoitettu korvaus. Työosuuskunnissa voidaan jäsenille maksaa lisäpalkkaa.

Osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osuuskunnan veloista tai muista velvoitteista.

Osakeyhtiö ja osuuskunta ovat itsenäisiä verovelvollisia, jonka saama tulo verotetaan yhteisön tulona.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiön ei ole taiteilijalle yleensä erityisen kannattava toimintamuoto. Osakeyhtiön perustaminen edellyttää 2 500 euron alkupääomaa.

Osakeyhtiön osakas ei ole henkilökohtaisesti vastuussa osakeyhtiön velvoitteista. Osakeyhtiötä edustaa hallitus.

Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen, jonka saama tulo verotetaan yhteisön tulona.

Perustaminen

Toiminimi, osuuskunta ja avoin yhtiö voidaan perustaa ilman rahallista panosta. Kommandiittiyhtiössä äänettömältä yhtiömieheltä vaaditaan rahallinen panos, jonka suuruutta ei ole määritelty. Osakeyhtiön perustaminen edellyttää 2 500 euron rahallista sijoitusta.

Yritys perustetaan toimittamalla perustamishakemus patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon ylläpitämään yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ). Yrityksen yksilöiväksi tunnukseksi annetaan Y-tunnus.

 

LINKIT
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ)
Osuuskunta (Pellervo-Seuran verkkosivut)

Avainsanat: , , , ,