Tekijänoikeus suojaa taiteellisia teoksia

”Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannostaan”.

YK:n ihmisoikeuksien julistus

Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen.

Tekijänoikeuden syntyminen ei edellytä rekisteröintiä tai muita toimenpiteitä. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoskynnyksen ylittävän teoksen luoneelle henkilölle. Alkuperäinen tekijänoikeus ei voi kuulua yritykselle. Eri asia on, että alkuperäinen voi luovuttaa tekijänoikeuteen kuuluvia taloudellisia oikeuksia esimerkiksi työnantajalleen.

Tekijänoikeus suojaa teoksen persoonallista ilmaisumuotoa. Tekijänoikeus ei suojaa ideaa tai aihetta, vaan ainoastaan teoksesta ilmenevää itsenäistä ja omaperäistä ilmaisua.

Saadakseen suojaa teoksen tulee olla itsenäinen ja omaperäinen eli teoksen on ylitettävä teoskynnys. Korkeaa taiteellista laatua ei kuitenkaan edellytetä, minkä vuoksi kuvataiteen teosten osalta teoskynnys on varsin matala. Kuvataiteen teoksia ovat esimerkiksi maalaukset, veistokset piirustukset, taidegrafiikka ja ympäristötaideteokset. Video- tai multimediateokset ovat yleensä audiovisuaalisia teoksia.

Myös teoksen luonnos ja keskeneräinen teos voivat saada suojaa.

Lähioikeudet suojaavat tekijän suoritusta

Valokuvista tekijäoikeudellista suojaa saavat teoskynnyksen ylittävät valokuvat. Varsinaista tekijänoikeudellista suojaa saadakseen valokuvien tulee olla itsenäisiä ja omaperäisiä. Teoskynnyksen alapuolelle jäävät, ns. tavalliset valokuvat nauttivat tekijänoikeutta kevyempää, lähioikeuksien suojaa.

Pääosa kuvataiteen teoksista nauttii varsinaista tekijänoikeudellista suojaa. Tätä kevyemmän, lähioikeuksien suojalla on valokuvien lisäksi merkitystä lähinnä audiovisuaalisella alalla. Näitä ovat erityisesti esittävän taiteilijan sekä ääni- ja kuvatallenteen tuottajan suoja. Lähioikeuksien suoja poikkeaa varsinaisesta tekijänoikeudesta siinä, että lähioikeuksien suojan kohteena ei ole itse teos vaan jokin muu ihmisen tekemä suoritus.

Lähioikeuksien tuottama suoja ei edellytä teoskynnyksen ylitystä. Lähioikeuksien suoja on voimassa 50 vuotta suojan kohteena olevan suorituksen tapahtumisesta, kuten valokuvan ottamisesta.

Sisällöltään lähioikeuksien suoja on varsinaista tekijänoikeutta rajatumpi. Suoja vaihtelee lähioikeuden kohteesta riippuen.

Tekijänoikeus antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksensa käytöstä.

Tekijällä on yksinoikeus päättää teoksensa käytöstä. Se, joka haluaa käyttää teosta, tarvitsee siihen tekijän luvan. Luvasta on tekijänoikeuden haltijalle yleensä maksettava korvaus.

Tekijänoikeus muodostuu taloudellisista ja moraalisista oikeuksista. Taloudellisiin oikeuksiin kuuluvat oikeus valmistaa teoksesta kappaleita, teoskappaleiden levittäminen ja teoksen julkinen esittäminen. Moraaliset oikeudet suojaavat tekijän persoonaa. Tekijän nimi on mainittava teoksen yhteydessä (isyysoikeus). Teosta ei myöskään saa muuttaa taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla (respektioikeus).

Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta.

Suoja-aika on sama koko Euroopan Unionin alueella. Suoja-ajan jälkeen teokset ovat vapaasti käytettävissä. Moraaliset oikeudet sen sijaan eivät vanhene.

Tekijänoikeuden rajoitukset

Tekijänoikeus tuottaa teoksen tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksensa käytöstä. Tekijä voi kuitenkin harkintansa mukaan luovuttaa tekijänoikeuteen kuuluvat oikeutensa kokonaan tai osittain. Käytännössä tekijänoikeuksien kokonaisluovutus on kuvataiteen alalla harvinaista, osittaisluovutukset puolestaan ovat yleisiä.

Tekijänoikeutta rajoitetaan sopimusten lisäksi myös suoraan lain nojalla.

Tekijänoikeuden luovuttamisesta ja tekijänoikeuden rajoituksista on Kuinka elää kuvataiteella –sivustolla erilliset ohjeensa.

 

 

Avainsanat:

Kuvataiteilijan tekijänoikeus ja sen rajoitukset

Kuvataideteoksen luoneelle taiteilijalle syntyy oikeus määrätä teoksestaan. Tämä oikeus käsittää teoksen kaikenlaisen käytön ja levittämisen niin alkuperäisessä kuin muutetussakin muodossa, myös eri menetelmää tai taidemuotoa käyttämällä. Toisen tekijänoikeuden alaan kuuluvien oikeuksien hyödyntämiseen tarvitaan tekijän lupa.

Taideteoksen tekijälle kuuluvat oikeudet jakautuvat taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin. Jaottelu on siinä määrin merkittävä, että vain taloudelliset oikeudet on mahdollista luovuttaa kokonaan. Tässä yhteydessä on huomattava, että teoskappaleen luovuttaminen ei automaattisesti tarkoita tekijänoikeuden luovuttamista. Esimerkiksi videokappaleen luovuttamiseen ei itsessään sisälly oikeutta esittää sitä julkisesti tai välittää sitä eteenpäin.

Tekijänoikeuden keskeistä sisältöä on oikeus teoskappaleen valmistamiseen. Tällä tarkoitetaan kaikenlaista teoksen toisintamista: painamista, monistamista, kopioimista ja tallentamista. Kuvataideteoksen valokuvaaminen on kappaleen valmistamista, samoin esimerkiksi valokuvan tai kuvataiteen teoksen muuttaminen digitaaliseen muotoon.

Toinen tekijänoikeuden taloudelliseen hyödyntämiseen liittyvä oikeus on oikeus saattaa teos yleisön saataville. Tämä toteutetaan teostyypistä riippuen näyttämällä, esittämällä, levittämällä tai välittämällä. Kuvataiteen teosten osalta kysymys on ennen kaikkea teoksen näyttämisestä. Teoksen välittämisellä puolestaan tarkoitetaan paitsi teoksen fyysistä välittämistä myös sen välittämistä verkossa.

Mainitut taloudelliset oikeudet ovat se tekijänoikeuteen osa, joka voi olla taloudellisen vaihdannan kohteena. Taiteilijalla on yleensä oikeus saada korvaus tekijänoikeuden taloudellisten oikeuksiensa luovutuksesta, kuten esimerkiksi teoksen käytöstä. Tähän perustuvat esimerkiksi valokuvateoksen osalta oikeus korvaukseen kuvan käytössä verkossa ja kuvataiteilijan oikeus saada näyttelykorvausta omistamansa teoksen näyttämisestä esimerkiksi galleriassa.

Moraalisiin oikeuksiin kuuluvat isyysoikeus ja respektioikeus. Isyysoikeus edellyttää, että tekijän nimi mainitaan hyvän tavan mukaisesti teoksen yhteydessä. Respektioikeus puolestaan kieltää teoksen muuttamisen taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla.

Kuvataiteilijalla on oikeus saada luovuttamansa teos nähtävilleen. Tämän taiteilijalle ja osin myös hänen perikunnalleen kuuluvan luoksepääsyoikeuden käyttäminen edellyttää, että teoksen luokse pääseminen on tarpeen tekijän taiteellisen työn kannalta tai hänen taloudellisten oikeuksiensa toteuttamiseksi, eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teoksen omistajalle tai haltijalle. Luoksepääsyoikeuden käyttäminen voi olla tarpeen esimerkiksi teoksen kuvaamiseksi matrikkelia tai teosluetteloa varten.

Tekijälle kuuluva yksinoikeus ei ole rajoittamaton. Tekijä voi itse luovuttaa tekijänoikeuteen kuuluvia oikeuksiaan sopimusteitse. Tämän lisäksi tekijänoikeutta rajoitetaan tekijänoikeuslaissa monella eri tavalla.

Tekijänoikeuden rajoitukset ovat pakottavia. Taiteilija ei tekemillään sopimuksilla voi lisätä yksinoikeuttaan siltä osin kuin oikeuksia on suoraan lain nojalla rajoitettu.

Rajoitukset koskevat vain julkistettuja teoksia. Ateljeessa tai pöytälaatikossa oleviin, vielä julkistamattomiin teoksiin rajoitukset eivät ulotu. Seuraavassa on käyty läpi keskeisiä, kuvataiteen alaan kuuluvien teosten tekijänoikeuden rajoituksia.

Käytännössä merkittävin tekijänoikeuden rajoitus liittyy teoksen yksityiseen käyttöön. Teosten hyödyntäminen yksityisessä käytössä on tekijänoikeussuojan ulkopuolella. Yksityishenkilöllä on oikeus kopioida teosta omaan käyttöönsä. Laittomasti kopioidun teoskappaleen kopiointi yksityiseenkin käyttöön on kielletty.

Tekijänoikeudella suojatusta teoksesta saa lainata otteita. Tätä tekijäoikeuden rajoitusta kutsutaan sitaattioikeudeksi. Kuvataiteen alalla kysymys on ennen kaikkea kuvasitaateista.Kuten muutkin tekijänoikeuden rajoitukset, sitaattioikeus koskee vain julkistettuja teoksia.Taideteoksista saa ensinnäkin ottaa tekstiin liittyviä kuvia uutistoiminnan tarkoituksessa silloin, kun se on tarpeen päiväntapahtuman valaisemiseksi edellyttäen, ettei teosta ole valmistettu sanomalehteä tai aikakauskirjaa varten.

Kuvasitaattien käyttäminen on uutistoiminnan ulkopuolellakin sallittua, mutta lainauksen on tapahduttava hyvän tavan mukaisesti lainauksen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Lainauksen sallittavuus ratkaistaan kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Arviossa huomioidaan erityisesti siteerauksen tarkoitus sekä lainatun osan ja koko teoksen välinen suhde. Kuvien kohdalla siteeraus voi sinänsä koskea kokonaistakin teosta.Aikaisemmista teoksista otettuja lainauksia voidaan periaatteessa käyttää kaikenlaatuisissa teoksissa.

Hyvän tavan mukaisuus edellyttää, että siteeraus toimii apuna lainaajan henkisessä luomistyössä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei lainaus voi olla muuhun teoskokonaisuuteen täysin liittymätön tai irrallinen osa, vaan siteerauksella tulee olla asiallinen yhteys siteeraajan teokseen. Asiallisena yhteytenä ei voida pitää esimerkiksi siteeraajan kirjoituksen kuvittamista.

Siteerattava teos ja sen tekijä on siteerauksen yhteydessä ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti.

Julkistetusta taideteoksesta saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia myös arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen. Tämän rajoitussäännöksen nojalla ei kuitenkaan ole sallittua kuvata patsasta esimerkiksi taidekirjaan, jossa kuvat ovat selvästi esityksen pääsisältö.

Näyttelyssä esillä olevien teosten osalta tekijänoikeutta on rajoitettu tiedotus- ja markkinointitarkoitusta varten. Näyttelyssä tai museon kokoelmassa olevan teoksen olevan teoksen saa kuvata näyttelyä tai myyntiä koskevaan tiedotukseen tai näyttelyluetteloon. Tämä tekijänoikeuden poikkeus ei kuitenkaan ulotu digitaaliseen sisältöön. Taideteoksesta otetun kuvan sisällyttäminen verkossa julkaistuun näyttelyluetteloon edellyttää tekijän lupaa.

Taideteoksen kuvaaminen ilman tekijän lupaa on yleensä sallittua, jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle, kuten esimerkiksi puistoon. Kuvaa ei kuitenkaan saa käyttää ansiotarkoituksessa, esimerkiksi osana kaupallisena tuotteena levitettävää kirjaa, jos patsas on kuvan pääaihe.

Se, kuuluuko julkisella paikalla olevan taideteoksen valokuvaaminen tekijän yksinoikeuteen, riippuu esimerkiksi patsaan asemasta kuvan kokonaisuuden kannalta, kuvan käyttötarkoituksesta ja sen julkaisun sisällöstä, johon patsaan kuva sisällytetään. Lupaa ei yleensä tarvita, jos taideteos näkyy kuvan taustalla tai se on muutoin toisarvoisessa merkityksessä kuvan kokonaisuuden kannalta. Mainoskuvassa, jossa taideteos on tarkoituksellisesti osa lavastettua kokonaisuutta, lupa tarvitaan, vaikka taideteoksen osuus kokonaisuudesta olisi vähemmänkin merkittävä.

Taideteoksesta otettujen kuvien käyttäminen voi olla sallittua ilman tekijän lupaa silloinkin, kun kysymys on opetuksessa käytettäväksi tarkoitetusta kokoomateoksesta eli käytännössä oppikirjasta. Tällaisessa opetustarkoituksessa voidaan tekstiin liittyen ottaa kuvia julkistetuista taideteoksista. Tekijällä on lainaamisesta oikeus korvaukseen.

 

Avainsanat:

Tekijänoikeudet kuvataiteilijan sopimuksissa

”The Artist reserves copyright in all works of art. The Gallery may, for the sole purpose of promoting the works of art, photograph them for inclusion in a catalog, or other promotional materials so long as, in each instance, the Artist is credited as the creator of the work and the holder of the copyright. Further, each bill of sale for a work of art shall contain the following legend:

All rights belonging to the holder of the copyright shall remain with the Artist.”

Tekijänoikeus tuottaa teoksen tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksensa käytöstä. Tekijä voi kuitenkin harkintansa mukaan luovuttaa tekijänoikeuteen kuuluvat oikeutensa kokonaan tai osittain.

Suomen Taiteilijaseuran verkkosivuille on kerätty sopimusmalleja, jotka sisältävät lausekkeet myös teosta koskevien tekijänoikeuksien osalta. Sopimusmallien yksittäisiä lausekkeita voi käyttää hyödyksi sopimuksenteon yhteydessä. Taiteilijan kannattaa verrata ostajan/välittäjän/tilaajan tai gallerian toimittaman sopimusluonnokseen sisältyviä, tekijänoikeutta koskevia sopimuskohtia Suomen Taiteilijaseuran sivuilta löytyvien sopimusmallien tekijänoikeuslausekkeisiin. Jos sopimusluonnoksessa on malleista poikkeavia määräyksiä, kannattaa taiteilijan pyytää selvitys siitä, minkä vuoksi Suomen Taiteilijaseuran ehdoista poikkeava määräys halutaan sopimukseen ottaa.

Sopimuslausekkeita tekijänoikeudesta

Tekijänoikeuslauseke voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

”Kaikki tekijänoikeudet teokseen säilyvät taiteilijalla, mukaan lukien luoksepääsyoikeus ja oikeus jälleenmyyntikorvaukseen. Teoksen tekijänoikeudellisesta käytöstä on erikseen sovittava taiteilijan/Kuvasto ry:n kanssa.”

Yllä olevalla lausekkeella tosiasiassa vahvistetaan tekijälle lain mukaan kuuluva tekijänoikeus kokonaisuudessaan.

ART360-hankkeen yhteydessä julkaistiin yleiset sopimusehdot, jotka voidaan liittää yksittäisiin taideteoksia koskeviin sopimuksiin. ART360-sopimusehdot löytyvät Suomen Taiteilijaseuran verkkosivuilta. Niissä on pidempi lauseke tekijänoikeuksista.

 ”Kaikki tekijänoikeudet, joita ei sopimuksella ole erikseen luovutettu, jäävät Taiteilijalle eikä tällä rajoiteta mitään tekijänoikeuslain mukaan tekijälle kuuluvia oikeuksia. Taiteilijan ja teoksen nimi on aina ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti teoksen kuvia käytettäessä. Teoksen ansiotarkoituksessa tapahtuvasta käytöstä on sovittava Kuvasto ry:n tai Taiteilijan kanssa.

 Sopimuskumppani ei saa oikeutta tekijän moraalisia oikeuksia loukkaavaan teoksen käyttöön. Mikäli teoksen toisintamiseen on annettu sopimuksella lupa, tekijän ja teoksen nimi on aina ilmoitettava teosta toisinnettaessa.

 Taiteilija vastaa siitä, ettei teos tai sen osa miltään osin loukkaa kolmansien tekijänoikeutta tai muuta tekijänoikeuslakiin perustuvaa oikeutta eikä muuta immateriaalioikeutta. Taiteilija vakuuttaa lisäksi, että tässä sopimuksessa tarkoitetusta teoksesta ja/tai siihen liittyvistä teoksista Taiteilija on oikeutettu määräämään yksin, eikä teokseen tai siihen liittyviin oikeuksiin kohdistu mitään muita oikeuksia tai vaatimuksia ja että teoksesta tai siihen liittyvistä oikeuksista sopiminen ei edellytä minkään muun osapuolen suostumusta.”

Myöskään tällä vakioehtoisella sopimuslausekkeella ei tehdä muutoksia lain perusteella tekijälle kuuluviin tekijänoikeuksiin, vaan tekijänoikeuden mahdollisesta luovutuksesta on sovittava erikseen varsinaisessa sopimuksessa. Yllä olevalla sopimuslausekkeella käytännössä vahvistetaan tekijänoikeuden ydinalueeseen kuuluvat oikeudet: tekijän yksinoikeus, isyysoikeus (tekijän nimi mainittava),  teoksen käytön luvanvaraisuus ja velvollisuus kolmannelle kuuluvien tekijänoikeuksien huomiointiin.

Tekijänoikeuden luovutus sopimuksessa

Kuvataiteilijan neuvotellessa sopimuksia taidegallerioiden tai taideteosten ostajien/tilaajien kanssa, sovitaan samassa yhteydessä teoksen tekijänoikeudellisesta käytöstä. Taiteilijan kannattaa teoksen myynti- tai tilaussopimuksessa aina kiinnittää erityistä huomiota mahdollisiin tekijänoikeuden luovutuksia koskeviin sopimuslausekkeisiin ja arvioida niitä konkreettisia tilanteita, joita teoksen elinkaaren aikana voi tulla esille.

Erityisesti julkisten taideteosten osalta sopimukseen otetaan toisinaan määräys teoksen elinkaaresta. Teos voi jo lähtökohtaisestikin olla määräaikainen. Elinkaarta koskeva ehto hyvin tyypillisesti sisältää rajoituksen taiteilijan tekijänoikeuksiin, jos teos esimerkiksi tietyn ajanjakson kuluttua voidaan tekijänoikeuden estämättä poistaa tai purkaa. Taiteilijan tulee itse arvioida, missä määrin hän haluaa olla mukana päättämässä, mitä teokselle tapahtuu muuttuneissa olosuhteissa. Erityisesti julkisten taideteosten osalta voi teoksen myynti- tai tilaussopimuksessa olla määräys teoksen siirrosta tai purkamisesta:

”Teos sijoitetaan määrättyyn sijoituspaikkaan. Tekijänoikeuden estämättä tilaajalla on oikeus rakennusteknisten tai vastaavien syidensiirtää, ylläpitää tai korjata teos.”

Gallerian kanssa tehtävät sopimukset sisältävät yleensä alla olevan tyyppisen tekijänoikeuden luovutuksen galleriassa esillä olevien teosten mainontaan ja tiedotukseen liittyen.

”Gallerialla on oikeus kuvata teoksia ja saattaa kuvia näyttelyn kestäessä myynti- tai markkinointitarkoituksessa yleisön saataviin Gallerian verkkosivuille.”

Ilman tällaista sopimusmääräystä gallerialla ei ole oikeutta esimerkiksi käyttää teoksesta otettuja kuvia gallerian verkkosivuilla. Kokoelmaan kuuluvan, näytteille pantavan tai myytäväksi tarjottavan taideteoksen saa kylläkin kuvata luetteloa tai näyttelyä tai myyntiä koskevaa tiedotusta varten. Kokoelma- tai näyttelyluettelo voidaan valmistaa ilman taiteilijan lupaa ja ilman korvausta kuitenkin vain silloin, kun kyseessä on perinteinen paperille painettu luettelo. Digitaaliseen luetteloon tarvitaan aina tekijän lupa.

Gallerioissa ja museoissa esillä olevien teosten osalta taiteilijan kannattaa harkita suhtautumisensa teostensa kuvaamiseen ja otettujen kuvien julkaisemiseen sosiaalisen median palveluissa, esimerkiksi Instagramissa tai Facebookissa. Teoksista otettujen kuvien julkaiseminen sosiaalisessa mediassa kuuluu tekijän yksinoikeuden piiriin eikä siten ole sallittua ilman tekijän lupaa. Galleristin kanssa tehtävään sopimukseen on kuitenkin, taiteilijan niin halutessa, mahdollista sisällyttää kohta, jossa taiteilija antaa suostumuksensa näyttelyvieraiden valokuvien julkaisemiseen sosiaalisessa mediassa ja siten galleristille valtuudet ilmoittaa teoksesta otettujen valokuvien julkaisemisen olevan sallittua. Tällainen lauseke voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

”Taiteilija antaa suostumuksensa galleriassa olevista teoksista otettujen valokuvien julkaisemiseen sosiaalisen mediassa, edellyttäen, että julkaiseminen tapahtuu muussa kuin ansiotarkoituksessa. Galleristi välittää näyttelyvieraille tiedon taiteilijan antamasta suostumuksesta.”

Kaikkia tekijänoikeuksia ei voi luovuttaa

Kaikkia tekijänoikeuteen kuuluvia oikeuksiaan taiteilija ei voi luovuttaa. Tekijänoikeuden kokonaisluovutus on ylipäänsä mahdollista vain tekijänoikeuteen kuuluvien taloudellisten oikeuksien osalta. Moraalisiin oikeuksiin kuuluvia oikeuksia (isyys- ja respektioikeus) ei ole mahdollista kokonaan luovuttaa. Myöskään kuvataiteilijalle kuuluvaa oikeutta jälleenmyyntikorvaukseen ei voi luovuttaa.

Kuvaston jäsenten kannattaa huomioida, ettei hänen tule luovuttaa toiselle sellaisia tekijänoikeuden tuottamia taloudellisia oikeuksiaan, joiden valvonnan hän on antanut Kuvasto ry:n tehtäväksi. Tällöin Kuvasto saattaa kerätä ja tilittää tekijälle sellaisia tekijäoikeuskorvauksia, joihin liittyvät oikeudet tekijä onkin luovuttanut toiselle. Tämä voi johtaa hankaliin käytännön tilanteisiin.

Avainsanat: ,

Tekijänoikeuksien huomiointi yhdistelmäteoksissa

Yhdistelmä eli ns. kokoomateos luodaan yhdistämällä osia eri taiteenlajien elementeistä. Yhdistelmäteoksen tekijällä on teoskynnyksen ylittyessä tekijänoikeus luomaansa uuteen teokseen.

Usein tällaisessa kokoomateoksessa käytetään toisen henkilön tekijänoikeuden piiriin kuuluvaa materiaalia: musiikkia, ääntä tai kuvaa. Tällöin yhdistelmäteoksen tekijän tulee huolehtia teoksensa eri elementteihin liittyvien, muille kuuluvien tekijänoikeuksien huomioinnista. Esimerkiksi audiovisuaalista materiaalia sisältävän yhdistelmäteoksen esittämiseen tarvitaan kaikkien osateosten alkuperäisten tekijöiden tai oikeudenomistajien lupa.

Teoksesta käytöstä riippuu, mitä lupia muiden tekijäoikeuksia sisältävän kokoomateoksen käyttämiseen tarvitaan. Tilanteesta riippuen tarvitaan usein tallennuslupa, esityslupa ja kuvankäyttölupa.

Luvan myöntää alkuperäisteoksesta riippuen tekijä itse, tuottaja tai tekijäoikeuksien valvontaa hoitava järjestö. Luvasta on yleensä maksettava korvaus.

Toisen tekijänoikeuden piiriin kuuluvaa materiaalia sisältävän videon esittämistä varten on hankittava esityslupa. Musiikin osalta luvan myöntää tilanteesta riippuen tuottaja/tekijä itse tai musiikintekijöitä edustava Teosto ry.

Tallennuslupa tarkoittaa lupaa käyttää musiikkia esimerkiksi kuvatallenteilla, ja sen myöntää säveltäjien, sanoittajien ja kustantajien oikeuksia valvova Nordisk Copyright Bureau (NCB).

Levytetyn tai muuten tallennetun musiikin käyttöön erilaisilla ääni- ja kuvatallenteilla tarvitaan myös musiikin esittäjien ja tuottajien lupa, jonka myöntää Gramex ry.

Silloin kun yhdistelmäteos sisältää toisen tekijänoikeuden alaista kuvamateriaalia, tarvitaan kuvankäyttölupa, jonka myöntää tekijä itse tai edustamiensa taiteilijoiden osalta Kuvasto ry.

Toisinaan kuvataiteen teoksissa käytetään yksittäisiä runoja tai tekstikatkelmia teoksen osana. Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry myöntää kirjallisuuden osalta julkaisulupia, jotka oikeuttavat käyttämään tekijänoikeuden alaisia kirjallisia teoksia osana uutta julkaisua.

Jos audiovisuaalista teosta esitetään julkisesti festivaaleilla, näyttelyssä tai muussa tapahtumassa, tapahtuman järjestäjä on velvollinen hakemaan tapahtumaa varten Teosto ry:ltä tapahtumaluvan, jonka kattaa kaikki esitykset.

 

LINKIT
Teosto ry (esitys- ja tapahtumaluvat)
Nordisk Copyright Bureau (tallennuslupa)
Gramex ry (äänitteiden tallennuslupa)
Kuvasto ry (kuvankäyttökorvaus)
Sanasto ry (julkaisulupa)

 

Avainsanat:

Kuvataiteen tekijänoikeuskorvauksista

Eri alojen taiteilijoiden tuloista varsin merkittävä osa kertyy erilaisista teoksen käytöstä maksettavista tekijänoikeudellisista korvauksista. Kuvataiteilijan mahdollisuus saada tekijänoikeudellista korvausta teostensa käyttämisestä on merkitykseltään muita taiteenaloja vähäisempi. Audiovisuaalisen alan ja valokuvataiteen teoksia lukuunottamatta kuvataiteen teoksen käyttäjä ei tyypillisesti maksa teoksen käytöstä korvausta, kuten esimerkiksi kirjallisuuden ja musiikin aloilla.

Kuvataiteen alalla tekijänoikeuskorvaukset poikkeavatkin tästä syystä muista taiteen alojen korvauksista. Kuvan käyttöön liittyvien korvausten lisäksi kuvataiteilijoilla on oikeus näyttelykorvaukseen ja jälleenmyyntikorvaukseen.

Kuvan käyttöön liittyvät korvaukset

Pääsääntönä on, että teoksen käyttöön tarvitaan tekijän tai muun oikeudenhaltijan lupa. Tämä koskee kuvataiteen teoksia esimerkiksi silloin, kun taideteoksesta otettu kuva halutaan laittaa esimerkiksi verkkosivuille. Myös taiteilija tarvitsee luvan, jos hän käyttää toisen henkilön teosta oman teoksensa osana.

Lupa tarvitaan aina, lukuunottamatta tilanteita, joissa teoksen käyttö kuuluu laissa erikseen mainittujen tekijänoikeuden rajoitusten piiriin. Kuvien osalta luvan myöntää taiteilija tai edustamiensa taiteilijoiden osalta Kuvasto ry.

Näyttelykorvaukset

Teoksen julkinen näyttäminen on yksi teoksen yleisön saataville saattamisen muoto.  Omistuksessaan olevan teoksen tai teoskappaleen julkisesta näyttämisestä taiteilija on oikeutettu ns. näyttelykorvaukseen.

Korvaus maksetaan taiteilijalle tai edustamiensa taiteilijoiden osalta Kuvasto ry:lle.

Myös audiovisuaalisia teoksia esitetään näyttelyissä. Niiden osalta kysymys ei kuitenkaan ole julkisesta näyttämisestä vaan julkisesta esittämisestä. AV-teosten ja muiden yhdistelmäteosten osalta on Kuinka elää kuvataiteella –sivustolla oma ohjeensa.

Jälleenmyyntikorvaus

Kuvataiteilijoiden mahdollisuus saada korvausta teoksensa arvonnoususta on muita taiteenaloja rajoitetumpaa. Tämän vuoksi kuvataiteilijalla on muiden tekijänoikeuskorvausten ohella oikeus erityiseen, vain kuvataiteen teoksia koskevaan korvaukseen myös teoksen jälleenmyynnin yhteydessä.

Jälleenmyyntikorvausta on maksettava silloin, kun taidemarkkinoiden ammattilainen myy kuvataiteen teoksen. Jälleenmyyntikorvausta ei kerätä teoksen ensimyynnistä eli tekijän omistuksessa vielä olevan teoksen myynnistä.

Jälleenmyyntikorvauksen suorittamisesta vastaa teoksen myyntiin osallistunut taidemarkkinoiden ammattilainen: myyjä, välittäjä tai ostaja. Kuluttajien väliset kaupat on suljettu jälleenmyyntikorvauksen ulkopuolelle.

Jälleenmyyntikorvaus koskee kaikkia kuvataiteen teoksia. Näitä ovat taiteilijan itsensä tekemät teokset ja taiteilijan tai hänen luvallaan tehdyt kopiot, edellyttäen kuitenkin, että niitä on valmistettu rajoitettu määrä. Jälleenmyyntikorvausta saa esimerkiksi seuraavista teosten jälleenmyynnistä: maalaukset, veistokset, piirrokset, lasi- keramiikkataide, taidegrafiikka, valokuvataide, taidekäsityö, tekstiilitaide ja taideteollisuuden tuotteet, installaatiot ja videotaideteokset.

Oikeus jälleenmyyntikorvaukseen edellyttää, että teoksen tekijänoikeudellinen suoja-aika on voimassa. Suomessa suoja-aika on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.

Jälleenmyyntikorvausten keräämisestä ja tilittämisestä huolehtii visuaalisen alan tekijänoikeusjärjestö Kuvasto ry. Muista tekijänoikeudellisista korvauksista poiketen Kuvasto ry huolehtii jälleenmyyntikorvauksen tilittämisestä myös sellaisille taiteilijoille, jotka eivät kuulu Kuvastoon. Tilittäminen koskee myös ulkomaisia taiteilijoita, kun taiteilijoiden teosmyynti tapahtuu Suomessa.

Lisätietoja jälleenmyyntikorvauksesta löytyy Kuvasto ry:n verkkosivuilta.

 

LINKIT
Kuvasto ry

 

Avainsanat: