Taiteiljaseura_photo_Aino_Huovio-4102

Apurahan vaikutus työttömyysetuuksiin

Apurahan saamisella ja apurahakauden päättymisellä voi olla vaikutusta taiteilijan työttömyysetuuksiin.

Työttömyyden alkaminen apurahakauden jälkeen

Apurahatyöskentely elinkustannuksiin tarkoitetun, yli 4 kk kestävän apurahan turvin on yksi yrittäjyyteen rinnastettava, omassa työssä työskentelemisen muoto, ja tällaisen työskentelyn päätyttyä taiteilijalla voi olla oikeus työttömyysetuuteen.

Työttömäksi apurahakauden jälkeen jäävän taiteilijan tulee hakeutua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että taiteilija on valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä.

Työskentely apurahakauden jälkeen voi olla myös sivutoimista, jolloin taiteilijalla voi olla oikeus soviteltuun etuuteen. Päätoimista taiteilijatoiminta on apurahakauden jälkeen silloin, kun toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Päätoimisuudesta ja sivutoimisuudesta on Kuinka elää kuvataiteella –sivustolla erillinen ohje.

Apurahan saaminen työttömyyden aikana

Taiteilija voi työttömyyden aikana saada apurahan erilaisiin tarkoituksiin. Työskentelyapuraha, joka on tarkoitettu päätoimiseen taiteelliseen työskentelyyn, estää työttömyysetuuden. Muiden apurahojen osalta oikeus työttömyysetuuksiin arvioidaan tapauskohtaisesti. Kaikki saadut apurahat tulee ilmoittaa TE-toimistolle.

Jos työttömälle työnhakijalle myönnetään apuraha hänen ollessaan työttömänä, katsotaan työskentely aloitetuksi sinä päivänä, jona apuraha on ollut nostettavissa, ellei hakija osoita, että apurahatyöskentelyn aloittamiselle on olemassa hänestä riippumaton este.

Muuna selvityksenä apurahakauden alkamisesta voidaan pitää esimerkiksi seuraavia:

  • apurahan myöntäjän ilmoittamaa apurahan alkamispäivää,
  • työkyvyttömyyttä,
  • projektista vetovastuussa olevan tahon antamaa todistusta aloitusajankohdan myöhentymisestä,
  • kutsujan todistusta vierailuajankohdasta tai
  • tiettyä ulkomailla tehtävää työskentelyjaksoa.

Apurahatyöskentelyn katsotaan alkavan siitä hetkestä, kun taiteilija ilmoittaa aloittavansa työn tekemisen apurahalla.

Pitkissä työskentelyapurahoissa (yli 4 kk:n mittaiset apurahat) apurahakausi määräytyy kuitenkin MYEL –vakuutusvelvollisuuden alkamisesta.

Apurahakauden alkamisen ja keston osalta rahoittajan ilmoitus on ensisijainen. Jos apurahapäätöksessä on määritelty apurahan kesto kuukausina, lasketaan kesto täysinä kuukausina apurahatyöskentelyn aloittamisesta.

Hakija voi osoittaa apurahakauden keston myös muulla, eläkelaitoksesta saadulla ilmoituksella vakuutuskauden kestosta. Mikäli apurahakautta ei ole rahoitus- tai vakuutuspäätöksellä määritelty, arvioidaan apurahakausi jakamalla saatu apuraha taiteilija-apurahan kuukausimäärällä (1.2.2016 alkaen 1692,45 €/kk).

Taiteen edistämiskeskus vahvistaa taiteilija-apurahan suuruuden vuosittain. Apurahan kuukausittainen määrä voi käytännössä olla suurempi kuin verottoman apurahan määrä, mutta kesto otetaan huomioon ainoastaan apurahan maksajan ilmoituksen perusteella.

Avainsanat: ,

Taiteiljaseura_photo_Aino_Huovio-3789

Yleistä apurahoista

Taiteilijalle voidaan myöntää apurahoja erilaisiin tarkoituksiin. Hän voi saada esimerkiksi työskentelyapurahan elinkustannusten kattamiseksi tai matka-apurahan ulkomaantyöskentelyä varten.

Apurahoja myöntävät monet eri tahot, niin julkisyhteisöt kuin yksityiset säätiötkin. Esimerkiksi verotuksen kannalta merkitystä on sillä, mikä taho taiteilijan saaman apurahan on myöntänyt.

Apurahan saaminen saa aikaiseksi erilaisia velvollisuuksia, kuten esimerkiksi velvollisuuden ottaa erityinen eläkevakuutus apurahaa varten. Taiteilija on myös velvollinen ilmoittamaan saamansa apurahat verotuksessaan. Tämän lisäksi apurahan saaminen ja apurahakauden päättyminen voi vaikuttaa taiteilijan oikeuteen saada työttömyysetuuksia.

Apurahoja koskeville sivuille on kerätty ohjeita apurahojen verotuksesta ja eläkevakuuttamisesta sekä niiden vaikutuksesta sosiaalietuuksiin.

Avainsanat:

Taiteiljaseura_photo_Aino_Huovio-4157

Apurahat ja verotus

Taiteilijan saamien apurahojen verotus riippuu kolmesta seikasta: mihin tarkoitukseen apuraha on myönnetty, kuka tai mikä taho apurahan on myöntänyt ja mikä on henkilön vuodessa saaman apurahan tai apurahojen yhteismäärä.

Työskentely-, kohde- vai sekamuotoinen apuraha?

Apurahojen perustyypit ovat kohdeapuraha ja työskentelyapuraha. Lisäksi on sekamuotoisia apurahoja, joissa taiteilijalle on samalla päätöksellä myönnetty apuraha sekä elinkustannuksiin että muihin kuluihin.

Työskentelyapuhan tarkoitus on rahoittaa taitelijan tavanomaisia elantomenoja. Se kohdistuu siten taiteilijan asumiseen, yksityisvaatteisiin, ruokaan ja vapaa-aikaan. Kohdeapurahasta on kyse, kun se on annettu tiettyyn kohteeseen, kuten esim. matkaan tai näyttelykuluihin.

Apurahan tyypillä on merkitystä siinä vaiheessa, kun apuraha ilmoitetaan veroilmoituksen yhteydessä verottajalle.

Kohdeapurahasta ei jää verotettavaa tuloa, jos se on kokonaisuudessaan käytetty tarkoitukseensa eli henkilö voi esittää apurahan määrän verran kulutositteita.

Työskentelyapurahan osalta veronalaisuus riippuu ennen kaikkea apurahan myöntäneestä tahosta mutta osin myös siitä, mikä on henkilön, vuoden aikana saamien apurahojen yhteismäärä.  Työskentelyapurahoja ovat mm. valtion taiteilija-apurahat (1/2-5 – vuotiset), näyttökorvausapuraha sekä yksityisten säätiöiden taiteelliseen työskentelyyn myöntämät ns. vuosiapurahat.

Sekamuotoisten apurahojen osalta taiteilijan tulee selvittää verottajalle, miltä osin kysymys on työskentely- ja miltä osin kohdeapurahasta.

Onko apurahan myöntänyt julkisyhteisö vai muu taho?

Se, kuka tai mikä taho apurahan on myöntänyt, vaikuttaa suoraan apurahan verotukseen:

    1. Julkisyhteisöjen myöntämät apurahat ovat verovapaita,
    2. Muiden kuin julkisyhteisöjen myöntämät apurahat on vain tiettyyn rajaan asti verovapaita.

Julkisyhteisöjä ovat esimerkiksi valtiot, kunnat, Pohjoismaiden neuvosto, läänien taidetoimikunnat, valtion tieteelliset toimikunnat, kuntayhtymät, Taiteen edistämiskeskus, evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko, KELA ja Suomen Pankki.

Ulkomainen valtio tai ulkomainen julkisyhteisö ei ole tuloverolain tarkoittama julkisyhteisö. Apurahoja myöntäviä yksityisiä tahoja ovat esimerkiksi Suomen Kulttuurirahasto, Alfred Kordelinin säätiö, Svenska Kulturfonden, Oscar Öflunds Stiftelse tai muut yksityiset säätiöt ja yhdistykset. Myös valtion yliopistot ja korkeakoulut luetaan yksityisiin tahoihin.

Muiden kuin julkisyhteisöjen myöntämät apurahat ovat veronalaista tuloa siltä osin kuin apurahojen ja palkintojen yhteismäärä (nettona) ylittää taiteilija-apurahan määrän. Tämä raja-arvo lasketaan seuraavasti:

Apurahojen ja palkintojen vuotuinen yhteismäärä (julkisyhteisöjen myöntämät apurahat + muut apurahat + Pohjoismaiden neuvon myöntämät stipendit ja apurahat + opintorahat + palkinnot) 

-  tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot

= valtion taiteilija-apurahan vuotuinen määrä (20 293,40 euroa, vuonna 2016)

Huom! Kohdeapurahoja ei huomioida tässä laskelmassa edellyttäen, että kohdeapurahaa vastaan on esittää siihen kohdistuvia menoja apurahan koko määrän osalta.

Apurahojen ilmoittaminen verotuksessa

Apurahat – kuten myös stipendit ja tunnustuspalkinnot – tulee aina ilmoittaa veroilmoituksen yhteydessä ja samalla selvittää, minkälaisesta apurahasta on kyse.

Jos apurahaa ei ilmoita verottajalle, voi verottaja käsitellä sitä verotuksessa paremman tiedon puuttuessa apurahansaajan kannalta epäedullisesti. Tällöin verovapaa apuraha voi joutua verotettavaksi tai apurahaan voidaan perusteetta kohdistaa tulonhankkimiskuluja.

Apuraha tulee ilmoittaa sinä verovuonna, jona se on ollut nostettavissa. Apuraha on sen verovuoden tuloa, jona sen olisi voinut nostaa, ei sen, jolloin henkilö on todellisuudessa sen nostanut.

Lisätietoja apurahojen ilmoittamisesta Suomen Taiteilijaseuran kokoamassa erillisessä ohjeessa  << Ammattitaiteilijan verotusohjeita >>.

 

LINKIT
Verohallinnon ohje apurahojen verotuksesta
Taiteilijan tulot ja kulut – lomakkeen 15 täyttöohjeet

Avainsanat: ,

Taiteiljaseura_photo_Aino_Huovio-3777

Apurahojen eläkevakuuttaminen (MYEL)

Apurahansaajat ottavat MYEL-vakuutuksen Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta eli Melasta.

Vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia 18-67-vuotiaita apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn apurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen seuraavin edellytyksin

  1. apuraha on tarkoitettu vähintään neljän kuukauden taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn Suomessa (= työskentelyapuraha),
  2. määrältään se on vähintään 1 274,21 euroa eli vuositasolla 3 822,63 euroa (vuonna 2017).

Vakuuttamisvelvollisuus ei koske alle 18-vuotiaita eikä yli 68-vuotiaita. Myöskään vanhuuseläkkeellä oleva ei voi ottaa vakuutusta.

Vakuuttamisvelvollisuus on rajattu työskentelyapurahoihin, eikä siten koske pelkästään kulujen kattamiseen tarkoitettuja apurahoja kuten matka-apurahoja.

Mikäli apuraha sisältää sekä työskentelyyn että kuluihin myönnetyn osuuden, vähennetään apurahasta kuluihin tarkoitettu osuus.

Eläkevakuutus määräytyy sekamuotoisissa apurahoissa apurahan työskentelyyn tarkoitetun osuuden perusteella. Tällöin apurahansaajan tulee itse esittää Melalle selvitys siitä, kuinka kulujen ja työskentelyn osuus apurahassa jakautuu, ellei sitä ole myöntöpäätöksessä eritelty.

Eläkevakuuttaminen koskee myös työryhmässä apurahan turvin tehtävää työtä, mikäli muut vakuuttamisen ehdot täyttyvät. Työryhmän vetäjän vastuulla on ilmoittaa tällaisista apurahoista Melalle.

Eläkevakuutuksen lisäksi Melassa vakuutettu apurahansaaja saa vakuutuksen työtapaturmien varalle. Vakuutusturvaan kuuluu lisäksi ryhmähenkivakuutus ja perhe-eläke kuolemantapauksen varalle.

Eläkemaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen. Maksun voi vähentää myös puolison verotuksessa.

Apurahansaajan äitiys-, sairaus- ja työttömyyspäivärahat määritetään Melassa vakuutetun työtulon perusteella.

Tietyin edellytyksin vakuuttamisen piiriin kuuluu myös ulkomailla tapahtuva apurahatyöskentely. Ulkomaan työskentelyn, esimerkiksi residenssijakson osalta tulee erikseen varmistaa vakuutuksen voimassaolo ulkomailla.

Apurahansaajien eläkevakuuttamisesta on lisätietoa Melan kotisivuilta. Myös vakuutushakemuksen täyttäminen onnistuu verkossa.

Mela neuvoo apurahansaajia kaikissa apurahojen eläkevakuuttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Melan apurahansaajien neuvontapuhelin palvelee numerossa 029 435 2650.

 

LINKIT:
Apurahansaajan MYEL-vakuutusopas (pdf)
Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela)

Avainsanat: , ,