Taitelijan työttömyysturvan yleiset edellytykset

Työttömyysetuuteen on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Taiteilijan tulee ilmoittaa TE-toimistolle hakevansa ja olevansa valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä. Työttömyyspäivärahaa voi saada aikaisintaan siitä päivästä lukien, jolloin ilmoitus on saapunut TE-toimistoon, ei takautuvasti aiemmasta ajankohdasta.

 

Omassa työssä työllistymisen arviointi

Pelkästään se, että henkilö ylipäätään työllistyy omassa työssään, ei ole esteenä työttömyysetuuden maksamiselle. Jos työllistyminen on päätoimista, henkilöllä ei työnhakijaksi ilmoittautuessaan ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työllistyminen omassa työssä on päätoimista silloin, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Sivutoiminen työllistyminen ei ole esteenä etuuden maksamiselle.

Alkava omassa työssä työllistyminen voi olla työmäärältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää työttömyysturvalakia sovellettaessa sivutoimisena. TE-toimisto voi katsoa työttömänäkin aloitetun oman työn olevan sivutoimista työn vähäisyyden perusteella, mutta pelkästään tulojen puuttumisen tai vähäisyyden perusteella omassa työssä työllistymistä ei voida katsoa sivutoimiseksi.

Oma työ katsotaan sivutoimiseksi ainakin silloin, kun henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä. Työ voi olla myös saman alan työtä. Oma työ voidaan katsoa sivutoimiseksi myös tilanteessa, jossa henkilö on oman työn aikana täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon esimerkiksi osa- aikatyöllä. Myös samanaikainen opiskelu voi osoittaa oman työn sivutoimiseksi. Tässä tarkoitetun työssäolon tai opintojen ei tarvitse olla yhdenjaksoista, vaan se voi kertyä erimittaisista jaksoista. Jaksoilla on kuitenkin oltava sellainen ajallinen yhteys, että TE-toimisto voi päätellä yhtäaikaisen oman työn harjoittamisen ja kokoaikatyön olevan mahdollista.

Taiteilijan toimeentulo voi muodostua useista tulolähteistä; osittain palkansaaja- asemassa tehdystä työstä ja osittain omasta työstä. Näiden työllistymistapojen välinen suhde voi vaihdella. Lisäksi on tavallista, että esimerkiksi opetustyössä työaika ainakin osassa työviikkoja alittaa ajan, joka riittäisi kerryttämään työssäoloehtoa. Jos taiteilija on jatkuvasti työllistynyt osittain palkkatyössä ja osittain omassa työssään, omaa työtä on lähtökohtaisesti pidettävä sivutoimisena, jos palkkatyössä on säännöllisiä, ammatista johtuvia katkoja. Tällaisia katkoja ovat esimerkiksi määräaikaisten opetusalan sijaisuuksien väliset katkot tai kansalais- ja työväenopistojen lomajaksot.

Omassa työssä työllistymisen päättyminen

Päätoimisesti omassa työssä työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, kun työnhakijan esittämän selvityksen perusteella tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa.

Omassa työssä työllistymisen päättyminen todetaan ensisijaisesti työnhakijan oman ilmoituksen perusteella. Tarvittaessa hakijaa voidaan pyytää esittämään luotettavana pidettävää muuta selvitystä. Tällaista selvitystä voi olla esimerkiksi tilaustyön jättäminen tilaajalle tai apurahakauden päättyminen. Selvityksen perusteella voidaan muiden etuuden saamisen työvoimapoliittisten edellytysten täyttyessä antaa toistaiseksi voimassa oleva työvoimapoliittinen lausunto. Jos myöhemmin saatava selvitys osoittaa, ettei hakijan ilmoitus toiminnan päättymisestä pitänytkään paikkaansa, työttömyysetuuden maksatuksen estävä lausunto voidaan tarvittaessa antaa aiemman esteettömän lausunnon alkamispäivästä. Työnhakijalla on myös aina ilmoitusvelvollisuus etuuden saamiseen vaikuttavien olosuhteiden muuttumisesta, esimerkiksi taiteellisen toiminnan aloittamisesta uudelleen. Taiteilija saa kuitenkin ylläpitää ammattitaitoaan. Ammattitaidon ylläpitämistä ei katsota omassa työssä työllistymisen jatkumiseksi.

Taiteilijan ei tarvitse luopua ammattitaitonsa ylläpitämiseksi tarvitsemistaan tarvikkeista, välineistä eikä kuvataiteilijan tavanomaisesta teosvarastosta ollakseen oikeutettu työttömyysetuuteen. Työhuoneesta luopuminen ei myöskään ole edellytys esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon antamiselle.

Omana työnä arvioitu toiminta voidaan muiden edellytysten täyttyessä katsoa lopetetuksi, vaikka henkilö olisi edelleen merkittynä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin tai kaupparekisteriin. Rekistereissä oleminen voi olla esimerkiksi edellytyksenä uusien työmahdollisuuksien saamiselle.

Jos aiemmin päätoimisena harjoitettu toiminta on katsottava päättyneeksi, toiminta voi uudelleen aloitettaessa olla myös sivutoimista. Maksatuksen estävä lausunto voidaan tarvittaessa antaa aiemman määräaikaisen esteettömän lausunnon alkamispäivästä, jos uusi selvitys osoittaa, ettei hakijan ilmoitus toiminnan päättymisestä pitänytkään paikkaansa.

Omassa työssä työllistymisen ei katsota jatkuvan, jos työnhakija ainoastaan ylläpitää ammattitaitoaan jäljempänä kuvatulla tavalla.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Omassa työssä työllistynyt työnhakija voi ylläpitää ammattitaitoaan ilman, että tällä on vaikutusta hänen oikeuteensa saada työttömyysetuutta. Ammattitaidon ylläpitäminen myötävaikuttaa myöhempiin mahdollisuuksiin saada työtä. Ammattitaidon ylläpitämisenä pidettävästä toiminnasta ei pyydetä työnhakijalta selvitystä eikä siitä anneta työvoimapoliittista lausuntoa.

Ammattitaidon ylläpitämisenä voidaan ainakin lähtökohtaisesti pitää seuraavaa toimintaa:
- omatoiminen harjoittelu ja taitojen arvioituttaminen alan osaajilla
- perehtyminen uusiin työvälineisiin ja metodeihin, kuten uusiin taiteen tekemisessä tarvittaviin materiaaleihin ja tekniikoihin

apurahojen ja näyttelyaikojen hakeminen (Huom. ks. erikseen apurahojen saamisesta)
- ennen työttömyyttä valmistuneiden teosten julkinen esittäminen
- satunnaisesti tapahtuva esiintyminen tai omasta työstä kertominen yleisölle
- osallistuminen alan kongresseihin tai muunlainen vastaava verkostoituminen

 

Ammattitaidon ylläpitämisenä ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi valmistautumista ennalta sovittuun produktioon eikä toimintaa, jolla on taloudellinen tavoite. Työnhakijan katsotaan tällöin tilanteesta riippuen jatkavan aiempaa toimintaansa tai aloittaneen oman työn joko pää- tai sivutoimisesti.

Apurahan saaminen ja ajallinen kohdentuminen

Apurahatyöskentelyn katsotaan alkavan siitä hetkestä, kun taiteilija ilmoittaa aloittavansa työn tekemisen apurahalla. Lähtökohtaisesti pitkissä elinkustannuksiin myönnetyissä apurahoissa (yli 4 kk:n mittaiset apurahat) apurahakausi määräytyy MYEL - vakuutusvelvollisuuden alkamisesta. Jos työttömälle työnhakijalle myönnetään apuraha hänen ollessaan työttömänä, katsotaan työskentely aloitetuksi sinä päivänä, jona apuraha on ollut nostettavissa, ellei hakija osoita, että apurahatyöskentelyn aloittamiselle on olemassa hänestä riippumaton este. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi apurahan myöntäjän ilmoittamaa apurahan alkamispäivää, työkyvyttömyyttä, projektista vetovastuussa olevan tahon antamaa todistusta aloitusajankohdan myöhentymisestä, kutsujan todistusta vierailuajankohdasta tai tiettyä ulkomailla tehtävää työskentelyjaksoa. Apurahakauden alkamisen ja keston osalta rahoittajan ilmoitus on ensisijainen. Jos apurahapäätöksessä on määritelty apurahan kesto kuukausina, lasketaan kesto täysinä kuukausina apurahatyöskentelyn aloittamisesta. Hakija voi osoittaa apurahakauden keston myös muulla, eläkelaitoksesta saadulla ilmoituksella vakuutuskauden kestosta. Mikäli apurahakautta ei ole rahoitus- tai vakuutuspäätöksellä määritelty, arvioidaan apurahakausi jakamalla saatu apuraha taiteilija-apurahan kuukausimäärällä (1.8.2014 alkaen 1669,77 euroa/kk). Taiteen edistämiskeskus vahvistaa taiteilija-apurahan suuruuden vuosittain. Apurahan kuukausittainen määrä voi käytännössä olla suurempi kuin verottoman apurahan määrä, mutta kesto otetaan huomioon ainoastaan apurahan maksajan ilmoituksen perusteella.