Selvitys Pohjoismaiden ja muutaman muun maan näyttelypalkkioista ja -korvauksista

Suomen Taiteilijaseura on julkaissut selvityksen näyttelypalkkioista ja -korvauksista Pohjoismaissa ja muutamissa muissa maissa, joissa taiteilijoille maksetaan korvauksia osallistumisesta näyttelyihin julkista tukea saavissa museoissa. STS ajaa myös Suomeen näyttelypalkkiosopimusta, joka takaisi kuvataiteilijalle korvauksen museonäyttelyn eteen tehtävästä työstä. Selvitys liittää seuran tavoitteet kansainväliseen keskusteluun, jota aiheesta tällä hetkellä käydään ympäri maailmaa, etenkin Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Taiteilijat ympäri maailmaa vaativat nyt korvausta museoiden eteen tekemästään työstä.

Lue koko selvitys PDF-muodossa: Selvitys Pohjoismaiden ja muutaman muun maan näyttelypalkkioista ja -korvauksista

Selvityksen on laatinut FM Hanna Hannus, ja se on osa Suomen Taiteilijaseuran ajaman näyttelypalkkiosopimuksen pilotointi- ja tutkimustyötä. Vuoden 2015 aikana tehty selvitys vertailee etenkin pohjoismaisia sopimusmalleja ja näyttelykorvauksen tai -palkkion määräytymisperusteita sekä laskutapoja.

Selvitys on suomalaisista lähtökohdista tuotettu katsaus siihen, kuinka Pohjoismaissa ja muutamissa muissa maissa korvataan taiteilijoille osallistuminen museonäyttelyihin. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtion rahoitusta saavien museoiden tulee maksaa taiteilijalle korvaus taiteilijan teosten julkisesta näyttämisestä. Korvauksen maksuperusteissa sekä laskutavoissa on kuitenkin eroja maiden välillä. Ruotsissa on ollut vuodesta 2009 voimassa MU-sopimus, jonka maksuperusteissa huomioidaan näyttelyn kesto, näyttelyn taiteilijoiden määrä sekä museon koko. Norjassa ja Tanskassa korvaus puolestaan lasketaan perustuen pääosin teosmäärään ja teosten arvoon.Lisäksi esimerkiksi Kanadassa on 2015 otettu käyttöön taiteilijajärjestöjen ja National Gallery of Canadan välinen sitova minimipalkkiosopimus.

Suomen näyttelykorvaus on tekijänoikeudellinen. Näyttelyn järjestäjä maksaa taiteilijalle korvauksen teosten näyttämisestä teoslajin ja näyttelyajan perusteella. STS:n tavoittelema näyttelypalkkiosopimus ei korvaa tekijänoikeudellisia korvauksia, vaan sopimus takaisi tekijänoikeuskorvauksen lisäksi taiteilijalle korvauksen näyttelyn eteen tehdystä työstä.

Pohjoismaisessa keskustelussa on viime vuosina korostunut erityisesti kolme syytä parantaa kuvataiteilijan asemaa: näyttelypalkkion tai -korvauksen halutaan parantavan kuvataiteilijoiden toimeentuloa, kirjallista sopimista halutaan lisätä ja taiteessa tapahtuneet muutokset tulee huomioida korvauskäytännöissä. Esimerkiksi installaatiot ja performanssit vaativat, että taiteilija tekee runsaasti työtä teoksen eteen nimenomaisesti näyttelytilassa. Teosten lukumäärään perustuva korvauskäytäntö ei kuitenkaan tunnista tällaisia työkeskeisiä taidemuotoja. Ruotsin MU–sopimus huomioi osallistumiskorvauksessa myös taiteilijan tekemän työmäärän.

Kulttuuriministeri Pia Viitanen asetti maaliskuussa 2015 työryhmän pohtimaan taidenäyttelyiden korvauskäytäntöjä. Suomen Taiteilijaseuraa työryhmässä edustaa puheenjohtaja Suorajärvi. Työryhmä julkaisee mietintönsä alkuvuonna 2016.

Suomen Taiteilijaseura on vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö, joka tekee kuvataitelijoidentyötä tunnetuksi ja edistää kuvataidetta. Seura edustaa 3 000 suomalaista ammattikuvataiteilijaa. Seura toimii myös yleisön kiinnostuksen kasvattamiseksi kuvataiteisiin. Suomen Taiteilijaseura täytti 150 vuotta toukokuussa 2014.